”Väyläinfrastruktuurista saatavan datavirran alkupisteet ovat hyvin moninaiset, ja ne yhdistyvät loppukäyttäjälle automaattisen keräämisen, analyysin ja manuaalisten toimenpiteiden kautta”, kertoo Väyläviraston kehittämispäällikkö Matti Pesu.
Tieverkolla eniten dataa kerätään erillisinventoinnin avulla, esim. teitä kuvaamalla. Myös ratapuolella dataa hankitaan ajamalla väylä läpi radantarkastusvaunulla. Lisäksi kiinteitä väyläverkossa olevia antureita käytetään, erityisesti rataverkolla.
Kaukokartoitus, kuten ilmakuvat, satelliittikuvat ja laserkeilaukset, tarjoavat laajoja näkymiä väylistä ja niiden tilasta. Lisäksi ajoneuvot voivat kerätä tietoa liikkuessaan muissa tarkoituksissa, kuten esimerkiksi liukkauden torjuntaa suorittaessaan.
"Meillä on ollut myös erilaisia kokeiluja datan keräämisestä esimerkiksi Postin kuljetusautoihin asennetuista lukulaitteista, mutta tämä ei ole vielä vakiintunut käytäntö. Tässä saattavat vaikuttaa hintakysymykset ja datan tarkkuus", Pesu tarkentaa.
Lisäksi kunnossapidon tehtävien yhteydessä syntyy eri väylämuodoilla tärkeää tietoa, joka tallennetaan kunnossapidon kirjauksina, oli kyse sitten manuaalisista tai automaattisista kirjauksista.
Joukkoistaminen on yksi datan keruun tapa, joka mahdollistaa yleisön osallistumisen väylien kunnon seurantaan ja ongelmapisteiden ilmoittamiseen esimerkiksi liikenteen Palauteväylän kautta. Analytiikka on myös keskeinen osa datan keruuprosessia, jossa eri datalähteitä yhdistellään tuottaen uutta arvokasta tietoa.
Rakennushankkeissa toteumamallin tiedonkeruu on erityisen tärkeää, ja se voikin sisältää useita edellä mainituista menetelmistä.
Datan keräysjärjestelmiin on tehty viime vuosina paljon parannuksia kaikissa väylämuodoissa. Tieverkolla Tierekisteri oli uraauurtava ensimmäinen merkittävä askel tiedon hallinnassa jo 1970-luvulla, sittemmin se on korvattu Tievelholla. Rataverkon puolella Raid-e-tuoteperheen sovellukset varmistavat, että kaikki oleellinen data on Väyläviraston hallinnassa. Vesiväylien osalta kaikkien yleisten kulkuväylien perustiedot kerätään puolestaan Haavi-järjestelmään.
Laatu jatkuvana tavoitteena
Väyläviraston toiminnan yhtenä painopisteenä oleva tiedolla johtaminen vaatii jatkuvia parannuksia tiedon laatuun. Tiedon tarkkuus ja laadunhallinta on ensisijaisen tärkeää. Lisäksi kustannusten ja hyötyjen on oltava tasapainossa.
Tulevaisuudessa tekoäly tulee olemaan avainasemassa erityisesti analytiikassa. "Tekoäly voi auttaa meitä yhdistelemään tietoja helpommin ja tunnistamaan käyttäjien tarpeet", kertoo Matti Pesu.
Esimerkiksi karttakäyttöliittymät voisivat oppia käyttäjien mieltymyksistä ja tarjota heille tarpeellisia tietoja automaattisesti.
Mistä dataa sitten kerätään tulevaisuudessa? Laserkeilauksessa, erilaisissa kuva-aineistoissa ja urakoitsijoiden laitteiden hyödyntämisessä on suurta potentiaalia. Pesu kuitenkin huomauttaa, että vaikka tietoa syntyy valtavia määriä, sen hyödyntäminen ei ole aina helppoa. Erilaisia datalähteitä käytetään jatkossa yhä enemmän rinnakkain samanaikaisesti ja niiden yhteensovittaminen tuo mukanaan aivan uudenlaisia haasteita.
"Tarvitsemme myös tekoälyä datan analysoimiseen, jotta saamme helpommin hyödynnettävää tietoa väylien kunnosta ja omaisuudesta. Tämä vaatii vielä paljon työtä, tekoälyn käyttäminen tiedonhallinnassa on vasta lähtökuopissaan."