Tasoristeysturvallisuuden parantaminen on yhteispeliä
Kuvassa Lemettilänmäentien tasoristeys Jyväskylä-Äänekoski-rataosalla.
LVM ja Liikennevirasto julkaisivat maaliskuussa listan 65 tasoristeyksestä, joita tulisi parantaa tai poistaa. Ennen kuin esimerkiksi tasoristeyksen poistamiseen tähtääviin töihin päästään, taustalla tehdään monen monta suunnitelmaa ja käydään lukemattomia neuvotteluja asianosaisten kanssa. Hyvä yhteistyö on kaiken a ja o.
Jokainen tasoristeyskohde mietitään erikseen ja jokaisesta tehdään esiselvitys. Esiselvitysvaiheessa hankitaan taustatietoja ja pohditaan eri vaihtoehtoja, joilla voidaan parantaa tasoristeysturvallisuutta. Toimenpidevaihtoehtoja on kolme: tasoristeyksen poisto, tasoristeyksen parantaminen sekä rajoitteiden asettaminen liikenteelle.
Vaihtoehtoja punnitessaan Liikenneviraston pitää päättää mitkä toimenpiteet ovat kussakin kohteessa riittäviä ja samalla kustannustehokkaita. Päätökseen vaikuttaa muun muassa rataosan nykyinen ja ennustettu liikenne sekä maankäyttö ja kustannuksien jakautuminen eri osapuolille.
Koska tasoristeykset sijaitsevat usein paikoissa, joihin kohdistuu monen omistajan intressit, päätöksentekoa edeltää neuvottelut eri osapuolien kanssa.
”Tärkeintä on ELY-keskusten, Liikenneviraston, kuntien sekä muiden sidosryhmien välinen hyvä yhteistyö," kertoo projektipäällikkö Mikko Heiskanen Liikennevirastosta ja jatkaa: ”Jos tasoristeystä vain parannetaan, Liikennevirastolla on päätösvalta. Aina on kuitenkin kuultava monia eri tahoja, kuten esimerkiksi tieoikeuden omistajia, ennen kuin varsinaisiin ratatöihin päästään”.
Vaaditun lupaprosessin laajuus vaikuttaa hankkeen aikatauluun
Hallinnollinen lupaprosessin valinta ja kesto riippuvat siitä, mihin toimenpiteisiin on päädytty ja kuinka laajat vaikutukset valinnoilla on.
”Esimerkiksi, jos asennamme tasoristeykseen STOP-merkin, päätöksenteko ja toteutus voi olla nopeaakin, jos tienpitäjä suhtautuu esitykseemme suosiollisesti”, sanoo projektipäällikkö Jarno Viljakainen.
Jopa tasoristeysten poistaminenkin voidaan joissakin tapauksissa tehdä nopeasti.
”Niin sanotulla yksityistietoimituksella voidaan kulkuyhteyksiä järjestellä siten, että tasoristeys voidaan poistaa muutamassa kuukaudessa”, Viljakainen toteaa.
Mutta jos kohteen turvallisuuden parantaminen on vaikutuksiltaan suurempi, on tehtävä ratasuunnitelma ja siihen menee noin vuosi. Itse rakentaminen ja sen käynnistäminen ovat kuitenkin kiinni Liikennevirastolle myönnettävästä rahoituksesta.
Missä mennään?
Liikenneviraston tasoristeysohjelman 65 kohteesta tehdään paraikaa esiselvitystä. Tämän jälkeen niissä tehdään riskien arviointi sekä suunnitelma- tai toteutuspäätöksiä.
Jo nyt on havaittu joidenkin listan kohteiden edistämisen vaativan asemakaavamuutoksia tai katusuunnitelmien tekoa. Lisäksi Seinäjoki-Vaasa-rataosalla Liikennevirasto selvittää mahdollisuutta poistaa tasoristeyksiä tilusjärjestelyillä.
”Tällä hetkellä huomio keskittyy tasoristeysohjelmaan valittuihin kohteisiin, mutta suunnittelun yhteydessä tarkastelemme myös mitä läheisille tasoristeyksille voidaan tehdä. Olemme esimerkiksi huomanneet, että poistettavaksi esitettyä tasoristeystä onkin järkevintä parantaa ja poistolistalle on sen sijaan otettava viereinen melkein yhtä vaarallinen tasoristeys”, Heiskanen summaa.
Tasoristeysohjelmalistalla olevien kohteiden lisäksi tasoristeysturvallisuutta parannetaan monissa erillisissä Liikenneviraston ja ELYjen projekteissa.
Mitä eri toimenpidevaihtoehdoilla tarkoitetaan?
Tasoristeyksen poistaminen
Termillä tarkoitetaan sitä, että tarpeettomat tasoristeykset poistetaan tai ao. tasoristeyksen tieoikeudet lakkautetaan tarpeettomina. Tai jos tasoristeyksen käyttö on muuttunut, tasoristeyslupa voidaan peruuttaa.
Tämä toimenpide voi myös tarkoittaa, että kulkuyhteydet järjestetäänkin turvallisen tasoristeyksen kautta tai tasoristeys itsessään siirretään turvallisempaan paikkaan. Tasoristeyksen poistamisella tarkoitetaan myös sitä, että se korvataan ali- tai ylikulkusillalla.
Tasoristeyksen parantaminen
Tämä käsite voi tarkoittaa esimerkiksi näkemäalueiden kunnostusta tai parannusta. Yhtä lailla se voi tarkoittaa STOP -merkin lisäämistä korostamaan ajoneuvojen ja kevyen liikenteen väistämisvelvollisuutta tasoristeyksessä.
Tämä voi tarkoittaa myös odotustasanteiden parannusta, joka toteutuessaan voi edellyttää muun muassa tien geometriamuutosta ja liittymäjärjestelyitä. Parantamista on myöskin tasoristeyksien varustaminen huomiovalolaitoksella. Tätä tehdään vähäliikenteisillä radoilla, rataosuuksilla, joilla junien nopeus on alhainen tai risteävillä teillä on vähän liikennettä.
Parantamistermin alle menee myös tasoristeyksen varustaminen varoituslaitoksella, joka yleensä tarkoittaa puolipuomilaitosta.
Liikenteen rajoittaminen
Jos toimenpiteeksi valikoituu liikenteen rajoittaminen, silloin puhutaan ylittävän tien nopeusrajoituksen alentamisesta, liikennöinnin rajoittamisesta yli 15 m pituisilta ajoneuvoilta tai tasoristeyksen muuttamisesta kevyenliikenteen väyläksi.
Vaihtoehtona on lisäksi radan maksiminopeuden alentaminen, mutta ennen kuin tähän päädytään, selvitetään päätöksen merkitys junien aikatauluihin ja kustannuksiin.
Vähäliikenteisillä rataosilla voidaan pohtia myös rataosan tulevaisuutta. Kuinka pitkään rataosa pystytään pitämään liikennöitävässä kunnossa ilman mittavia investointeja ja miten paljon tässä vaiheessa on järkevää investoida tasoristeyksien mittaviin parannuksiin.
Liikenneviraston tasoristeysohjelmaan valikoituneet tasoristeykset on valittu muun muassa tasoristeyksen ominaisuuksien, onnettomuushistorian sekä ylittävän tien liikennemäärän perusteella. Listalle valituissa tasoristeyksissä on tapahtunut yhteensä 101 onnettomuutta vuodesta 2001 lähtien.
Lisätietoja:
projektipäällikkö Jarno Viljakainen, p. 029 534 3812 tai [email protected]
