Takaisin

Tankoharaus kerryttää arvokasta tietoa meriväylistä

Tankoharaus kerryttää arvokasta tietoa meriväylistä

Julkaistu 16.7.2020

Vesiväylien mittaamisen tavoitteena on varmistaa turvallinen vesiliikenne väylien käyttäjille. Väylävirasto vastaa viraston vastuulla olevien väylien väylämittauksista, ja yksi mittaamismenetelmä on mekaanisesti suoritettava tankoharaus. Tänä kesänä tankoharausta tehdään esimerkiksi Merikarvian alueella.

Kesä on vesiliikenteen kulta-aikaa, ja Väylävirasto tekee jatkuvasti työtä turvallisemman navigoinnin hyväksi. Suomen merialueiden ja sisävesien väyläalueet, turvalaitteet ja navigointilinjat löytyvät viraston tietokannasta.

– Vesiväylien mittaukset kerryttävät uutta tietoa jatkuvasti lisää, ja mittauksia hyödynnetään suunnittelussa, kun määritellään turvalaitteiden paikkoja. Vesiväylien tietokannasta tiedot menevät myös merikarttoihin: merenkulussa on keskeistä, että merikartat ja vesistössä oleva merkintä vastaavat toisiaan, kertoo meriväyläyksikön asiantuntija Marjut Saarivirta Väylävirastosta.

Mittauksilla tarkistetaan vesiväylien syvyyksiä. Monikeilaluotauksen lisäksi väyliä mitataan tankoharaamalla, ja tankoharaus täydentää monikeilaluotauksen antamaa tietoa.

– Tänä kesänä tankoharauksia tehdään muun muassa Merikarvian edustalla olevilla väylillä, Saarivirta sanoo.

Väylien ulkopuolisilla alueilla syvyysmittauksista vastaa Traficom. Näiden tulosten perusteella syntyvät ajantasaiset merikarttatiedot, jotka auttavat vesillä liikkujia navigoinnissa.

Hara kolahtaa kivikoihin ja matalikkoihin

Tankoharaus on tarkkuutta vaativaa työtä, joka perustuu ennalta tehtyihin tutkimussuunnitelmiin. Suunnitelmiin merkitään tarkasti ne väyläalueen kohdat, jotka tulee tankoharata.

Tankoharauksella varmistetaan, ettei vene voi koskea pohjaan tai kivikkoon väyläalueella kulkiessaan. Mittausalukseen kiinnitetään syvyystankojen tai vaijereiden avulla vedenalainen, vaakatasossa vettä haraava tanko.

– Meriväylätöissä tangon leveys on 10–20 metriä, ja pituutta säädellään väylän syvyyden mukaan.  Jos tanko kolahtaa vedessä johonkin, kohdalta löytyy mahdollisesti toimenpiteitä vaativa kivikko tai matalikko, Saarivirta sanoo.

Väylillä ajetut linjat ja kosketukset kirjattiin aiemmin muistiin käsin, mutta nykyään apuna käytetään digitaalista ohjelmistoa. Se maalaa tankoharan varmistaman alueen näytölle.

– Lautassa työskentelee haraajan lisäksi aina myös pöytäkirjanpitäjä, joka merkitsee haraussyvyyden ja muut työn metatiedot muistiin, Saarivirta kertoo.

Veneilijä, pysy valppaana!

Haraustöitä tehdään toukokuusta pitkälle syksyyn, jos hyvät kelit vallitsevat. Sää vaikuttaa merkittävästi tankoharauksen onnistumiseen.

– Kun tuulee liikaa, harauksien tarkkuus kärsii. Tällöin pitää odottaa parempia kelejä, Saarivirta sanoo.

Harattavalla väylällä veneilevien pitää pysyä valppaina.

– Hitaasti kulkevaa lauttaa täytyy varoa ja antaa haraajille työrauha, Saarivirta kertoo.


reaktionapit