Hyppää sisältöön

Väylävirasto Tampereen henkilöratapiha -hankkeen luotsina

Julkaistu 22.4.2024

Tampereen henkilöratapiha -hankkeen vuonna 2019 käynnistynyt suunnittelutyö on valmistumassa luotsinaan Väyläviraston projektipäällikkö Mikko Heiskanen. Mikolla on laajaa kokemusta isoista infrahankkeista. Ennen Tampereen henkilöratapiha -hanketta Mikko on työskennellyt projektipäällikkönä useilla isoilla ja monivuotisilla suunnittelu- ja rakentamisprojekteilla. Myös allianssihankkeiden johtamisesta Mikolla on paljon kokemusta. Keskustojen kehittämishankkeista voidaan maininta muun muassa Helsingin Pasilan kehittäminen ja Tampereen Kansi ja Areena –hankkeet

Hankkeessa on mukana useita osapuolia

Väylähankkeet eivät kuitenkaan synny yhden tai kahden ihmisen käsissä, vaan hankkeeseen osallistuu myös Väyläviraston puolelta useampi henkilö. Johtamisessa projektipäälliköiden tukena on Väyläviraston johtaja Mauri Mäkiaho ja suunnittelussa projektipäällikkö Eero Virtanen. Lisäksi mukana on joukko asiantuntijoita muun muassa taitorakenteita ja sähkörataa koskevissa asioissa.  Väyläviraston näkökulmasta Tampereen henkilöratapiha -hanke on monen toimialan tehtävä, joka tällä hetkellä toimii kärkihankkeena ratapuolen ja maaperän käytön osalta. 

Projektinjohdollisen roolin lisäksi Väylävirasto huolehtii valtion infraomaisuudesta. 
"Valtion edustajina meillä on siihen liittyviä velvoitteita ja oikeuksia. Huolehdimme palveluntuottajien tasapuolisesta kohtelusta ja tuomme esiin myös sopimuskumppaneidemme asioita. Laajassa hankkeessa on useita osapuolia, joita kaikkia kuunnellaan", Mikko Heiskanen kertoo. 
 

Tampereen henkilöratapiha -hankkeen projektipäällikkö Mikko Heiskanen

Tampereen henkilöratapiha -hanke osana suurempaa kokonaisuutta

Tampere on keskeinen raideliikenteen solmukohta Suomessa, joka palvelee lähi- ja kaukoliikenteen matkustajien lisäksi tavaraliikennettä valtakunnallisesti. Edelliset Tampereen ratainfraan kohdistuneet investoinnit on tehty vuonna 1997, jonka jälkeen rautatieliikenteen tarpeet ovat muuttuneet merkittävästi. 
 "Vihreä liikenne on globaalisti kasvava ilmiö, mikä tukeutuu rautateihin. Henkilöliikenteen määrissä tapahtuu muutoksia, kun matkustajamäärät ovat kasvussa. Myös tavaraliikenteen logistiikkaketjut ovat muutoksien alla ja sieltä voi nousta uusia tarpeita. Ukrainan sodan myötä Venäjältä tuotu tuontipuu on korvattu muun muassa kotimaisella tuotannolla ja se on myös vaikuttanut tavaraliikenteen reitteihin", taustoittaa Heiskanen rautatieliikenteen ja ratahankkeisiin liittyviä tekijöitä. 

Tampereen henkilöratapiha -hanke sijaitsee keskeisellä paikalla kaupungin keskustassa ja nivoutuu yhteen Tampereen kaupunkikehityksen kanssa. Tampereen kaupungilla onkin menossa useita keskustan kehityshankkeita, joiden toteuttaminen on osaltaan riippuvainen henkilöratapihan uudistamisesta. Tämän lisäksi hanke on osa suurempaa kokonaisuutta, sillä henkilöratapihan parantaminen mahdollistaa osaltaan muun muassa pääradan sekä Tampere–Jyväskylä ja Tampere–Pori-rataosien kehittämisen sekä Digiradan kehitystyön. 

Näin keskeisessä ja monitahoisessa hankkeessa on kartoitettava ratainfrastruktuurin tarpeiden lisäksi myös Tampereen ja seutukunnan tarpeet sekä huomioitava nämä hankkeen suunnittelussa.  
"Tampereella on houkuttelevuutta sekä tarve korkealuokkaisille matkustajaliikennepalveluille ja tavaraliikenteelle. Eri tarpeiden tunnistamista ja hankkeen suunnitteluratkaisuja ei kannata tehdä lyhytnäköisesti, vaan aikajänne on ulotettava riittävän kauas", kertoo Heiskanen. Tampereen keskustan lisäksi kaupungissa ja seutukunnalla on muita kehittyviä alueita. Tulevaisuudessa tiivistyvät ja uudet alueet voivat tuoda muutostarpeita liikennekapasiteettiin.  
 

Onnistunut hanke luodaan eri osapuolten yhteistyöllä ja avoimella vuoropuhelulla

Tampereen henkilöratapiha -hanke on monimutkainen ja useamman vuoden kestoinen, jossa eri osapuolten yhteistyön ja projektinjohdon merkitys korostuvat. Väyläviraston näkökulmasta asetetuissa aikatauluissa pysyminen sekä kustannusten hallinta ovat myös onnistuneen hankkeen oleellisia tekijöitä. Hankkeen toteutusmuoto muutettiin tammikuussa 2024 yhteistoiminnalliseksi allianssimalliksi. Allianssimallissa korostuvat yhteiset tavoitteet ja yhteinen tekeminen. 

Onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi hankkeen sisällöstä käydään jatkuvaa ja avointa vuoropuhelua, jolla varmistetaan asioiden ymmärtäminen samalla tavalla. Tästä on tullut luonteva toimintatapa Tampereen henkilöratapiha -hankkeella. Isosta kokonaisuudesta huolimatta tiivis projektinjohto pystyy pitämään langat käsissään. ”Oleellista hankkeen onnistumisen kannalta on yhteiseen maaliin pelaaminen”, summaa Heiskanen.