Talven jäljet tuntuvat väylillä - vaikea kelirikko vain pohjoisen maanteille

Julkaistu 22.3.2012

 22.3.2012 Rautateillä roudan vaikutusten odotetaan olevan selvästi viimekeväistä vähäisemmät. Maanteidenkin kelirikosta odotetaan vaikeaa vain pohjoiseen, muualla kelirikko-ongelmien odotetaan jäävän tavanomaista vähäisemmiksi, päällystevaurioita kuitenkin on runsaasti. – Myös saaristoliikenteessä talvi on ollut helppo eikä poikkeusjärjeste-lyihin ole tarvinnut turvautua.

Pakkasen vaikutukset eri liikennemuotoihin poikkeavat hieman toisistaan. Nopea rautatieliikenne asettaa huo-mattavasti tiukemmat vaatimukset väylän kunnolle kuin maantieliikenne. Saaristoliikenteessä perinteinen kulku-tapa hankaloituu tai estyy kokonaan.

Rautateille odotetaan normaalia routakevättä

Roudan vaikutusten rataverkkoon odotetaan tänä keväänä jäävän selvästi pienemmiksi kuin viime vuonna. Routarajoituksia tulee tämän hetken ennusteen mukaan kuitenkin lähes 200 ratakilometrille. Leudon alkutalven takia routavaurioita on alkanut ilmetä selvästi edellisiä talvia myöhemmin. Kuinka paljon nopeusrajoituksia joudutaan lopulta asettamaan, riippuu lopputalven säästä.

Routaongelmat kohdistuvat samoihin paikkoihin kuin aiempinakin vuosina. Liikennevirasto pyrkii vä-hentämään roudan vaikutuksia liikenteeseen tarkkailemalla ja seuraamalla roudan vaikutuksia tiiviissä yhteistyössä kunnossapitourakoitsijoiden ja VR:n kanssa. Kunkin rataosan kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa ja tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet routavaurioiden minimoimiseksi ja nopeusrajoitusten välttämiseksi. Käynnissä oleva Seinäjoki–Oulu-ratahanke vähentää edetessään vuosittain rataosalla tarvetta nopeusrajoituksiin eikä niitä hankkeen valmistuttua todennäköisesti enää tarvita.
.
Maanteille normaalia helpompi kelirikko pääosaan maata

Routa ja tierakenteiden jäätyminen vaikuttaa vanhoihin rakentamattomiin tai huonosti rakennettuihin teihin. Roudan sulaessa tien rakenne tai pinta saattaa pehmentyä ja menettää kantavuuttaan.

Suureen osaan maata ennustetaan normaalia helpompaa tai normaalia kelirikkoa, normaalia vaikeampaa vain Lappiin. Lapissa kelirikolle alttiita teitä on kuitenkin muuta maata vähemmän. Pakkaskausi alkoi suhteellisen myöhään ja teiden kelirikkoalttiit rungot jäätyivät nopeasti, eikä routa ehtinyt kerätä niihin vettä. Pohjaveden pinta oli normaalilla tasolla, paitsi Lapissa hieman tavallista korkeammalla. 

Kelirikon esiintyminen ja vaikutukset riippuvat olennaisesti säästä ja kevään etenemisestä. Kuiva, aurinkoinen sää yöpakkasineen pitää orastavankin kelirikon kurissa. Viime keväänä olosuhteet olivat suotuisat ja kelirikkoi-sia kohtia oli harvinaisen vähän.

Kelirikon aiheuttamien painorajoitusten määrä vaihtelee vuosittain, yleensä 600–2000 kilometriin. Viime keväänä rajoituksia oli vain 770 km:llä. Kelirikolle alttiita teitä on eniten maan keskiosissa, jossa on paljon sorateitä ja maaperä sekä maasto-olosuhteet otollisia kelirikon syntymiselle.

Vaikka talvi on ollut etelää myöten suhteellisen kylmä, routa ei ole ehtinyt tunkeutua kovin syvälle. Onkin oletet-tavaa, ettei teiden päällysteisiin tule niin paljon routanoususta johtuvaa epätasaisuutta halkeamineen kuin viime keväänä. Mutta päällysteiden rapautumista ja reikiintymistä esiintyy tänä keväänä suhteellisen paljon, erityisesti etelän vilkkailla teillä. Kylmä talvi ja sitä edeltänyt märkä loppusyksy yhdessä liikenteen kulutuksen kanssa ovat murentaneet päällysteiden heikkoja kohtia.

Osassa maata teiden reunoilla on harvinaisen paljon lunta. Kevään edistymisestä riippuen sulamisvesi voi paikoin ajautua tielle ja pehmentää sorateiden pintaa tai muutoin aiheuttaa ongelmia liikenteelle.  Kylmä tien runko pitää tierummut jäässä, jolloin vesi helposti etsii uuden kulkutien. Maanteillä on paljon yksityistieliittymiä, joiden rumpujen aukipitämisestä vastaa yksityistiekunta.

Jäätilanne saariston yhteysalusliikenteelle helppo

Toisin kuin kahtena viime talvena, kulunut talvi ei ole vaikuttanut saariston yhteysalusliikenteeseen. Kaikilla reiteillä liikenne on pääsääntöisesti pystytty hoitamaan yhteysaluksilla, joskin joitakin saaria on suljettu pois liikenteen piiristä niillä alueilla, joissa asukkaat ovat halunneet ylläpitää yksityisiä jääteitä. Jäiden sulaminen on alkanut ja avovettä on suurilla alueilla, joten varsinaisesta kelirikkoajastakin muodostunee liikenteelle helppo..
 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta