Hyppää sisältöön

Suomessa tehdään globaalisti kiinnostavia liikennealan huippututkimuksia ja innovaatioita

Julkaistu 10.6.2016

Liikennevirasto, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Suomen tieyhdistys järjestivät 1.6.2016 yhteistyössä Suomen Rakennusinsinöörien liiton RILn kanssa Transport Research Finland-seminaarin Tampere-talossa. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa. Seminaari oli osa viikon mittaista CIB World Building kongressia.

”Seminaarin järjestäjät saivat runsaasti kiitoksia tapahtumasta ja totesivat, että innostuneen vastaanoton saavuttaneelle seminaarille kannattaa järjestää jatkoa”, kertoo T&K ohjelmajohtaja Tiina Jauhiainen Liikennevirastosta.

Liikenneala muuttuu nopeasti

Kehitysjohtaja Pekka Sivonen Tekesistä maalasi tulevaisuuden visiota, jossa lähitulevaisuudessa merellä seilaavat automaattisesti ohjatut laivat ja teillä liikkuvat automaattiautojen lisäksi myös automaattirekat. Sivonen innosti liikennealan ihmisiä huomaamaan, että vanhat säännöt eivät enää päde.

Suomalaiset ovat tienpäällystetutkimuksen kärkijoukkoa

Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Michalina Makowska esitteli asfaltin kierrättämiseen liittyvän tutkimuksensa tuloksia. Makowska on tutkimuksessaan pyrkinyt selvittämään, minkälaisilla seossuhteilla saadaan kullekin tieosuudelle sopivin koostumus, jolloin asfaltin elinkaarta saataisiin pidemmäksi.

Tohtorikoulutettava Taavi Detterborn Aalto-yliopistosta tarkasteli esityksessään tienrakennetta ja mahdollisuuksia ennustaa sen urautumista päällystemittauksilla.

Maalajien ja materiaalien tutkiminen tärkeätä liikenneinfralle

Tampereen teknillisen yliopiston professori Tim Länsivaara esitteli maalajien vakauden analysointia, uusia laskentametodeja sekä mahdollisuuksia CPTU-menetelmän eli maanperäkairauksen käytössä.  

Lappeenrannan yliopiston tutkija Olli-Pekka Hämäläinen kertoi high-strength-teräkseen eli hienoraeteräkseen liittyvästä tutkimuksestaan. Hienoraeteräs on hyvä vaihtoehto alumiinille ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi kuljetuskaluston, siltojen, tienvarsikaiteiden sekä lyhtypylväiden rakennusmateriaalina.

Uutta teknologiaa hyödynnetään liikennealan tutkimuksessa ja kehittämisessä

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Sanaz Bozorg Chenani totesi esityksessään, että esimerkiksi jään ja lumen aiheuttamat heijasteet vaikeuttavat tielläliikkujien havaitsemista. Valaistusta kehittämällä ja tuomalla lisää älyä tievalaistukseen, tieliikenteen turvallisuutta voidaan parantaa.

Oulun yliopiston professori Rauno Heikkilä kertoi kuinka Oulussa on jo pitkään tutkittu, kehitetty ja testattu työkoneiden automatisaatiota. Oulun yliopisto on myös vahva toimija inframallintamisen kehittämisessä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Lasse Lensu toi esityksessään esille erityyppisiä teknologioita, joita hyödyntämällä liikenneinfran ja sen kunnossapitoa olisi mahdollista tehostaa. Lensun esitys käsitteli erityisesti konenäön hyödyntämismahdollisuuksia liikennealalla.

Professori Juha Hyyppä Paikkatietokeskuksesta kertoi uusista tien ja liikenneympäristön mittausmenetelmistä sekä infran ja väyläympäristöjen informaation digitalisoinnista.

Innovointiyhteistyöhön panostettava

RILin johtaja Teemu Vehmaskosken moderoimassa paneelikeskustelussa Suomen Akatemian professori Kaisa Väänänen, Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö, Liikenneviraston kehitysjohtaja Sinikka Hartonen sekä Tampereen Infran toimitusjohtaja Milko Tietäväinen keskustelivat liikennealan tutkimuksen mahdollisuuksista ja haasteista. Panelistien puheenvuoroissa nousivat esille liikenteen ja ympäristön systeemiset muutokset, jossa palvelukeskeisyys sekä toimijoiden ja verkostojen välisen yhteistyön hyödyt korostuvat.

Paneelikeskustelun puheenvuoroista kuvastui tarve innovointiyhteistyön mahdollistamiseen. Eri toimijoiden on pystyttävä järjestämään aikaa yhdessä ideointiin ja keskusteluun liikenteen haasteellisista kysymyksistä.

Lisätietoja:
T&K ohjelmajohtaja Tiina Jauhiainen, p. 029 534 3617 tai [email protected].

 

 

 

 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta