Hyppää sisältöön

Suomen suurilla kaupungeilla kiinnostusta kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttamiseen

Julkaistu 15.03.2017

Tampereelle, Ouluun ja Jyväskylään esitetään kokonaisvaltaista kaupunkipyöräjärjestelmää ja Lahteen alkuvaiheessa mieluummin mittasuhteiltaan pienempää yhteisöllistä kaupunkipyöräjärjestelmää. Esitykset perustuvat Liikenneviraston ja kohdekaupunkien kanssa tehtyyn selvitykseen, jossa tarkasteltiin kaupunkipyöräjärjestelmän soveltuvuutta kussakin kaupungissa.

Kaupunkipyörät eli lyhyeksi ajaksi lainattavat yhteiskäyttöpyörät on nostettu entistä vahvemmin esille kaupunkien liikennestrategioissa ja liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Kiinnostus on edelleen kasvanut kesällä 2016 Helsingissä käynnistyneen ja paljon myönteistä palautetta saaneen kaupunkipyöräjärjestelmän ansiosta.

”Esityksen mukaan kaupunkipyöräjärjestelmän tulee olla yhteensopiva joukkoliikenteen maksujärjestelmän kanssa. Selvityksessä esitetään, että kukin kohdekaupunki vie kaupunkikohtaisen ratkaisumallin hallinnolliseen käsittelyyn, jossa voidaan linjata kaupunkipyöräjärjestelmän mahdollisesta toteuttamisesta”, kertoo kestävän liikenteen asiantuntija Kati Hyvärinen Liikennevirastosta.

Kaupunkipyöräjärjestelmällä halutaan tukea liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteita, tarjota lisää mahdollisuuksia liikkua kestävästi sekä lisätä kaupungin vetovoimaisuutta ja brändiä. Järjestelmä edistää nykyaikaisen tiiviin ja eheän kaupunkirakenteen elinvoimaisuutta ja saavutettavuutta. Kaupunkipyöräjärjestelmä on ensisijaisesti palvelu.

Suurissa kaupungeissa kaupunkipyöräjärjestelmää tukevia piirteitä

Tampereella monet seikat, kuten riittävän suuri toiminta-alue, sekoittunut kaupunkirakenne, korkeatasoinen ja kehittyvä joukkoliikenne sekä monipuolinen käyttäjäryhmä, tukevat kokonaisvaltaisen kaupunkipyöräjärjestelmän onnistumista. Myös muissa kohdekaupungeissa löytyy paljon järjestelmää tukevia piirteitä, mutta riski pyörien jäämisestä vajaakäytölle on Tamperetta suurempi. Huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella myös Oulussa ja Jyväskylässä on edellytykset onnistuneen kokonaisvaltaisen kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttamiseen.

Selvitykseen osallistuneista kaupungeista Lahdella on vähiten kaupunkipyöräjärjestelmää tukevia piirteitä. Kaupunkiin voisikin alkuvaiheessa soveltua paremmin esim. tiettyjä liikennekäytäviä palveleva yhteisöllinen kaupunkipyöräjärjestelmä. Tämä tosin edellyttää, että yhteisöllisten kaupunkipyörien paikannusjärjestelmät mahdollistavat pyörän palauttamisen useaan paikkaan.

Kokonaisvaltainen kaupunkipyöräjärjestelmä mahdollistaa liikkumisen paikasta A paikkaan B ja kannustaa lyhyisiin käyttöaikoihin kerrallaan. Järjestelmän keskeisiä ominaisuuksia ovat helppokäyttöisyys, palvelutason jatkuva ylläpito ja seuraaminen, sekä yleensä järjestelmän hyvä integraatio joukkoliikenteeseen mahdollistaen sujuvien matkaketjujen muodostumisen. Käyttäjäryhmä muodostuu yleensä toiminta-alueen asukkaista, alueen työssäkävijöistä ja opiskelijoista sekä turisteista.

Kevyt eli ns. yhteisöllinen kaupunkipyöräjärjestelmä vaatii yleensä pyörän palauttamista lainapaikkaan, jolloin järjestelmä tukee enemmän pidempitaikaista lainaamista. Käyttäjäryhmä muodostuu usein turisteista kaupunkilaisten sijaan. Yhteisöllisen kaupunkipyöräjärjestelmän positiiviset vaikutukset jäävät vähäisempien käyttäjämäärien vuoksi kokonaisvaltaista järjestelmää merkittävästi pienemmiksi.

 

Lisätiedot

Lue lisää raportista: Kaupunkipyörän toimintamalli ja toteuttamismahdollisuudet suomalaisittain suurissa kaupungeissa - Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Lahti

 

Kestävän liikkumisen asiantuntija Kati Hyvärinen, Liikennevirasto

p. 0295 34 3006 tai [email protected]

Liikenneinsinööri Timo Seimelä, Tampereen kaupunki

p. 040 758 2104 tai [email protected]

Liikenneinsinööri Harri Vaarala, Oulun kaupunki

p. 044 703 2108 tai [email protected]

Liikenneinsinööri Timo Vuoriainen, Jyväskylän kaupunki

p. (014) 2665 144 tai [email protected]

Liikenneinsinööri Kristiina Kartimo, Lahden kaupunki

p. 050 559 4100 tai [email protected]

 

 

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta