Suomen silloille uudet toimintalinjat: Tietoon perustuvat päätökset ja tehokas omaisuudenhallinta etusijalla

Vuoden 2021 lopussa Väylävirasto omisti yhteensä 17 596 siltaa. Väylien toimintakyvyn kannalta sillat ovat kriittisiä kohtia. Siltojen kunnosta on huolehdittava ennakoivasti, sillä niiden toiminnalliset puutteet tai huono rakenteellinen kunto johtavat usein liikennerajoituksiin, eikä korvaavia reittejä välttämättä ole.

Väyläviraston taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälän mukaan Suomen siltojen kunnossa yleisesti ottaen on ikääntymisestä johtuvia haasteita. Sekä rata- että tiesiltoja rakennettiin 1960- ja 1970-lukujen aikana paljon, ja nyt korjaus- ja uusimistarpeet tulevat esiin monessa paikassa yhtä aikaa. Lisäksi huolta aiheuttaa siltojen kunnossapitoon osoitetun rahoituksen riittävyys.

"Positiivista on kuitenkin se, että tietoa meillä on paljon. Olemme systemaattisesti keränneet siltaomaisuutta ja sen kuntoa koskevaa tietoa, jonka perusteella on mahdollista tehdä päätökset siitä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä", Äijälä kertoo.

Tietoon perustuvia korjauspäätöksiä

Väyläviraston huhtikuussa julkaisema Siltojen toimintalinjat -ohje kokoaa yhteen siltojen omaisuudenhallinnan tavoitteet ja menettelyt. Linjaukset vastaavat omalta osaltaan väyläomaisuuden tehokkaan hallinnan tavoitteeseen, joka on yksi viraston toiminnan strategisista painopisteistä. Tehokas omaisuudenhallinta edellyttää muun muassa laadukasta tietoa omaisuuden nykytilasta ja siihen kohdistuvista kustannuksista.

"Toimintalinjojen tarkoituksena on yhtenäistää ja terävöittää toimintaa Väylävirastossa ja ELY-keskuksissa. Olemme kuvanneet, millaista palvelutasoa silloilta eri tie- ja rataverkon osilla edellytetään missäkin vaiheessa. Ohje perustuu osin jo vakiintuneisiin toimintamalleihin, mutta kaksivuotisen ohjetyön aikana on kehitetty myös kokonaan uusia elementtejä, kuten siltojen palvelutasoluokitukset. Toimintalinjat määrittelevät, miten siltoja koskevaa tietoa kerätään päätöksentekoa varten", Äijälä summaa.

Uusia työkaluja käyttöön

Siltojen omaisuudenhallinnan kolme päätavoitetta ovat liikenneturvallisuuden varmistaminen, palvelutasotarpeisiin vastaaminen ja elinkaaritehokkaat toimenpiteet. Siltojen toimintalinjojen merkittävimpiä uudistuksia ovat palvelutasoluokitusten ohella toimenpiteiden priorisoinnissa käytettävät väylien korjausluokitukset, toimenpidevalinnan periaatteet, tarveselvitys ja riskiperusteinen toimenpiteiden priorisointi.

Uudet työkalut helpottavat päätöksentekoa silloin, kun korjauskohteita ohjelmoidaan ja rahankäyttöä suunnitellaan. Auki kirjatut toimintalinjat lisäävät ratkaisujen läpinäkyvyyttä ja antavat perusteluja tehdyille päätöksille.

Äijälä huomauttaa, että yhtenäistämistavoitteesta huolimatta olennaista on tunnistaa siltojen erilaisuus. Siksi toimintalinjoihin on haluttu jättää jonkin verran myös tapauskohtaista harkintaa. Kun isot linjat ovat selvillä, on helpompi tunnistaa kohteiden vaatimat erityispiirteet. Esimerkiksi valtatiesilta kannattaa korjata ennakoivasti jo hyvissä ajoin ennen kuin se menee huonoon kuntoon, kun taas pienemmän väylän sillan voi korjata vasta sitten, kun se on elinkaarensa loppupuolella.

"Linjausten tarpeesta kertoo se, kuinka eräskin siltainsinööri totesi minulle, että 'olisipa tämä ollut olemassa silloin, kun aloitin virkamiehenä'. Uskon, että siltojen toimintalinjat tulevat meillä kovaan käyttöön", Äijälä sanoo.

Lisätiedot

Väylävirasto, taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä, [email protected], p. 029 534 3627
Siltojen toimintalinjat: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2023-9_siltojen_toimintalinjat_web.pdf