Sorateiden osuus koko maantieverkosta on suuri, noin 35 prosenttia, mutta liikennettä niillä on kohtalaisen vähän, tyypillisesti alle sata ajoneuvoa päivässä. Sorateillä on kuitenkin oleellinen merkitys tien varren asukkaille, huoltovarmuudelle, elinkeinoelämälle ja kuljetusketjuille. Esimerkiksi maa- ja metsätaloudelle ympärivuotinen liikennöitävyys sorateillä on erittäin tärkeää.
Toukokuussa 2022 tulivat voimaan uudistetut sorateiden kunnossapidon toimintalinjat. Ne määrittävät valtakunnallisesti yhtenäiset periaatteet valtion sorateiden kunnossapidolle ja ohjaavat sorateihin osoitetun rahoituksen kohdentamista Väylävirastosta ELY-keskuksille.
”Toimintalinjojen uudistamiselle oli tarvetta, koska sorateiden toimintaympäristö on muuttunut muun muassa asumisen, maatalouskeskittymien, elinkeinorakenteen, sorateillä kulkevan kaluston massojen ja mittojen sekä ilmastonmuutoksen johdosta. Ilmastonmuutoksen myötä sulan ajan hoitokausi pitenee, talvet ovat leudompia ja säiden ääriolosuhteiden lisääntyvät”, kertoo teiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.
Uudistetuissa toimintalinjoissa huomioidaan sorateiden hoidon taso, vilkkaiden teiden liikennemäärät, tavoiteleveydet, kelirikkokorjaukset, resilienssi eli sietokyky sekä kunnon- ja omaisuudenhallinta entistä paremman tiedon avulla.
Sorateiden rakenteissa paljon vaihtelua
Suomessa soratiet ovat eri vaiheiden kautta muodostuneet erilaisien pohjamaiden päälle, ja sorateitä on paranneltu vuosikymmenien ajan eri keinoin. Sorateiden kunnonhallinnan näkökulmasta onkin haasteellista, että soratiet ovat hyvin vaihtelevia rakenteidensa osalta.
Soratien kunto muodostuu pohjamaan, rakenne- ja pintakerrosten sekä muiden tien kuntoon vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Sorateiden uusissa toimintalinjoissa on kuvattu kokonaisuutta alla olevalla kuvalla.
Ilmastonmuutos lisännyt kelirikkoalueita
Soratien ongelmat voivat esiintyä eri aikoina erilaisissa keliolosuhteissa. Väylävirastossa on vuosikymmenien ajan kerätty runkokelirikkopaikkojen sijaintia ja niiden vakavuusastetta. Runkokelirikkoa on saatu vähennettyä korjausten avulla, mutta ilmastonmuutos on lisännyt uusia kelirikon ilmaantuvuusalueita.
Runkokelirikko ja kantavuuspuutteet ovat tyypillisesti samoissa paikoissa, ja usein niihin joudutaan rakentamaan uusi kantava kerros ja pintakerros. Viime aikoina pintakelirikko on vaivannut enemmän syksyllä kuin keväällä, ja siihen on etsitty ratkaisua kuivatuksen parantamisen ja pintakerrosten sorakoostumuksen kautta.
”Kuten toimintalinjoissa nostetaan esille, tehdään sorateiden kunnossapidon kehitystyötä jatkossakin. Lisäksi sorateihin keskittyvää koulutusta järjestetään eri osapuolille. Kelirikon ja pintakunnon kannalta on tärkeää huolehtia, että soratien kevätmuokkaus on tehty kunnolla ja että kaltevuudet sekä kuivatus ovat kunnossa”, Pirinen sanoo.
Jatkossa kaksi soratieluokkaa kolmen sijaan
Yksi sorateiden haasteista on se, että kuiva soratie on hyvä kelirikkoaikana, mutta kuivana kesänä se voi olla erittäin pölyävä. Sorateiden pintakuntoa eli tasaisuutta, pinnan kiinteyttä ja pölyämisenestoa hoidetaan hoitourakoissa soratieluokat ja liikennemäärät huomioiden. Uusissa hoitourakoissa käytetään kahta soratieluokkaa: vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet (I) sekä perussoratiet (II).
Sorateillä on myös taipumus leventyä ajan kuluessa, kun murskeita siirtyy ojan luiskaan. Liikaa levinneitä sorateitä kavennetaan takaisin uuteen tavoiteleveyteen ja palautetaan tien muoto kuivatustöiden yhteydessä. Näin mahdollistetaan parempi resilienssi erilaisille keliolosuhteille. Kapeita sorateitä ei kavenneta ojitusten yhteydessä. Toimintalinjoissa sorateiden tavoiteleveyksiä kasvatettiin liikenteen muuttuneiden tarpeiden ja kalustojen kasvaneiden mittojen myötä.
Enemmän ja parempaa tietoa sorateistä
Perinteisesti sorateiden kunnon seuranta sekä kunnonhallinta kiinnostaa eri osapuolia. Toimintalinjoissa lähdettiin katsomaan asiaa laajemmin omaisuudenhallinnan näkökulmasta, jossa kunnonhallinta on yksi kokonaisuus.
Omaisuudenhallinta tarvitsee tuekseen tietoa, jota Väylävirasto kerää jatkossa yhä enemmän digitaalisia ja joukkoistettuja menetelmiä käyttäen. Väylävirasto kilpailutti alkuvuoden 2023 aikana sorateiden kelirikkoinventoinnin uudella tavalla, jossa hyödynnetään esimerkiksi kelirikon automaattista tunnistamista tekoälyn avulla.
Väylävirasto kilpailuttaa tänä vuonna myös sorateiden kuntoon vaikuttavien tietolajien keräämisen. Tietoja kerätään muun muassa soratien leveydestä, ojan pohjan sijainnista, kuivatuksen toimivuudesta ja tiealueen geometriasta.
”Kaiken kaikkiaan sorateiden hoidon palvelutaso pysyy suurin piirtein samana kuin ennenkin. Lisää tietoa kerryttämällä voidaan tehdä entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja sorateiden kunnossapitoon”, Pirinen toteaa.
Sorateiden hoidon palvelutason toteutumisesta huolehtivat paikallisten ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueet, jotka tilaavat teiden kunnossapidon.
Katso myös:
Tiedote 1.6.2022: Sorateiden kunnossapidon toimintalinjat uudistuivat
Sorateiden kunnossapito
Kelirikko ja painorajoitukset