Liikennevirasto on laatinut jälkiarviointiselvityksen vuonna 1999 valmistuneesta Helsinki–Lahti-moottoritiestä ja vuonna 2006 valmistuneesta Kerava–Lahti-oikoradasta. Selvityksestä ilmenee, että erityisesti oikorata on vaikuttanut matkustajakäyttäytymiseen. Kummankin väylän liikenteellisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia tarkasteltiin tilastotiedoin, matkustajakyselyin ja asiantuntijahaastatteluin.
Maaliskuun puolivälissä tehtyihin matkustajakyselyihin vastasi 572 junamatkustajaa ja 1 870 autoilijaa.
Moottoritie ja oikorata ovat vaikuttaneet ihmisten matkustuskäyttäytymiseen. Junamatkustajista jopa 45 prosenttia arvioi, että olisi valinnut muun kulkutavan kuin junan (lähinnä henkilö- tai linja-auton), jos oikorataa ei olisi rakennettu. Pääkaupunkiseudun ja Lahden välisellä alueella matkustavista näin vastasi peräti 72 prosenttia. Juna valitaan ennen kaikkea matka-ajan ja nopeuden sekä matkustusmukavuuden vuoksi.
Oikoradan valmistuttua lähes puolella junakyselyyn vastaajista junalla matkustaminen on lisääntynyt selvästi tai jossain määrin, pääasiassa matka-ajan lyhenemisen takia. Eniten oikoradan valmistuminen on lisännyt usein matkustavien työmatkamatkustajien junan käyttöä.
Lähes 30 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Lahden välisellä alueella matkustavista ilmoitti oikoradan vaikuttaneen asuinpaikan valintaan tai työpaikan sijaintiin. Voidaan päätellä, että oikorata on mahdollistanut asuinpaikan valinnan esimerkiksi edullisemmalta tai viihtyisämmältä alueelta, työpaikkaa vaihtamatta, tai työpaikan valinnan kauempaa, asuinpaikkaa vaihtamatta.
Tienvarsikyselyn mukaan viidennes autoilijoistakin ilmoittaa lisänneensä junamatkustusta oikoradan ansiosta.
Valtaosa olisi valinnut auton ilman moottoritietäkin
Tienvarsikyselyn perusteella yli 90 prosenttia vastaajista olisi valinnut henkilöauton kulkutavakseen, vaikka moottoritietä ei olisi rakennettu, erityisesti lyhyillä ja erittäin pitkillä matkoilla. Moottoritie siis vain vahvisti henkilöauton kilpailukykyä. Auto valittiin erityisesti matka-ajan, nopeuden, mukavuuden, tavaroiden määrän ja joukkoliikenteen sopimattomien aikataulujen vuoksi.
Lähes viidennes kaikista tienvarsikyselyyn vastaajista arvioi moottoritien lisänneen auton käyttöään, työssäkävijät ja eläkeläiset hieman muita useammin.
Väestönkehityksessä ja aluetaloudessa muutoksia – väylien vaikutusta vaikea osoittaa
Moottoritien valmistumisen jälkeen väestönkasvu on lisääntynyt selvästi useissa tienvarsikunnissa varsinkin taajamien reuna-alueilla. Muuttovoitto pääkaupunkiseudulta Mäntsälään ja myös Lahden kaupunkiseudulle on lisääntynyt ja kiihtynyt edelleen oikoradan valmistuttua. Uutta asutusta on rakennettu asemien läheisyyteen. Lahden asemanseutu on kehittynyt myös erikoisalojen elinkeinokeskittymäksi junayhteyksien vuoksi. Kuljetuksia tarvitsevan elinkeinoelämän kehitys on nojannut täysin moottoritiehen. Liittymäalueille on rakentunut kilpailevia yritys- ja logistiikka-alueita ja entisiä on täydentynyt.
Moottoritien ja oikoradan rakentaminen on vaikuttanut liikennekäytävässä sijaitsevien kuntien talouteen menopainotteisesti uudisrakentamisen, väestön lisääntymisen ja elinkeinojen kehittämisen synnyttämien panostustarpeiden vuoksi. Toisaalta myös verotulot voivat lisääntyä, mutta ylijäämäisyys voidaan saavuttaa vasta pidemmällä aikavälillä. Vaikutusten suuruuden erottaminen on ylipäätään haasteellista muun muassa samanaikaisten talouden suhdanteiden ja kuntatalouden ohjausmekanismien muutosten vuoksi.
Rautateiden kaukoliikenteen matka-aikavyöhykkeet Helsingistä ennen ja jälkeen Kerava–Lahti -oikoradan valmistumisen (kuvat alla)