Liikennevirasto ja Maanmittauslaitos tarkentavat valtion rataverkon rautatiealueiden ja radan vieressä asuvien maanomistajien välisiä kiinteistörajoja. Rajat ovat monin paikoin epäselviä, sillä vain osa rataosuuksien rajamerkeistä on tarkennettu rataverkon vilkkaimman rakentamisen eli 1800−1900-lukujen taitteen jälkeen.
”Nykyisin rautatiealueita koskevat alue- tai rajaepäselvyydet käsitellään sitä mukaa kun ne ilmenevät. Tämän on usein todettu aiheuttavan ylimääräistä viivettä ja kustannuksia”, perustelee hanketta johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitoksesta. Pitkään jatkuvat epäselvyydet ovat myös maanomistajan oikeusturvan kannalta hankalia.
Rautatiealueiden rajat määritellään uudelleen, jos rajapyykit ovat kadonneet, rajat ovat muuten epäselvät tai alueiden käyttöoikeuksissa on epäselvyyksiä.
”Rajaamiset tehdään ensisijaisesti niillä rataosuuksilla, joilla lunastuksista on kulunut kauan aikaa tai joilla rajojen sijaintitarkkuus on muista syistä heikko”, kertoo diplomi-insinööri Antti Castrén Liikennevirastosta.
Monia rata-osuuksia on perusparannettu rakentamisen jälkeen, jolloin rautatiealueen määrittelyä on tarkennettu. Tällaisilla rata-osuuksilla rajaamistoimitusta ei välttämättä tehdä.
Luotettavaa lähtötietoa suunnittelun pohjaksi
Liikennevirasto toimii valtion rataverkolla radanpitäjänä. Se haki rautatiealueiden rajaamistoimituksia Maanmittauslaitokselta, joka vastaa maanmittaustoimituksista ja suorittaa rajaamiseen liittyvät maastomittaustyöt. Jos olemassa oleva rautatiealue poikkeaa rautatiekiinteistön rajauksesta, voidaan toimitusten yhteydessä lunastaa maata vastaamaan todellista tilannetta.
Rajaamistöiden jälkeen rautatiealueen rajaus ilmenee kiinteistörekisterikartalta yksiselitteisesti ja sijaintitarkasti. Tämä luotettava lähtötieto on kaikkien käytettävissä ratahankkeiden sekä muiden suunnitteluprosessien ja maankäytön tarpeisiin.
Rautatiealueiden rajaaminen on Liikenneviraston ja Maanmittauslaitoksen yhteishanke, joka ulottuu vuoteen 2017 saakka. Virastot tekivät vuosina 2008–2013 vastaavaa yhteistyötä maanteiden rajojen selvittämiseksi. Rautateiden rajaaminen on huomattavasti maanteiden rajaamisia pienempi urakka.
”Rajattavien rataosuuksien kilometrimäärän selvittäminen on vielä kesken, mutta henkilötasolla hanke työllistää Maanmittauslaitoksessa noin 20 henkilötyövuotta vuosittain”, Asmundela toteaa.