Radanpidon turvallisuusohjeet TURO:n voimaantuloa siirretty
Radanpidon turvallisuusohjeet TURO julkaistiin maaliskuun alussa. Tarkoituksena oli, että ohje olisi tullut voimaan kesäkuun alussa, mutta koronaepidemian takia voimaantulo siirrettiin vuoden 2021 alkuun. Tällä haluamme varmistaa riittävän ajan henkilökunnan perehdyttämiseen haastavassa tilanteessa.
Radanpidon töiden turvallisuustilanne parantunut
Väylävirasto tarkastelee turvallisuuden tilaa yksittäisten tapausten analysoinnin lisäksi tilastojen avulla. Kun tarkastellaan 12:ta keskeistä turvallisuuspoikkeamatyyppiä, on turvallisuustilanne parantunut vuosina 2017-2019. Turvallisuuspoikkeamien määrä sekä niiden ratatyölupiin suhteutettu määrä on pienentynyt. Kun katsotaan näiden 12 keskeisen poikkeamatyypin tapausten lukumääriä ratatyölupiin, onnistumisprosenttimme on 99,86.
Kiitos hyvästä kehityksestä! Jatketaan työtä yhdessä.
Keinoja radanpidon turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen
Turvallisuus on osa meidän kaikkien työtä. Se on yksi näkökulma muiden joukossa ja turvallisuuskin vaatii johtamista, esimiestyötä, hyvien käytäntöjen jakamista, esimerkkejä, osallistamista, tukea ja kiitosta onnistumisesta.
Jotta pääsemme turvallisuustasossa vielä paremmalle tasolle, on tärkeää, että jokainen tunnistaa oman roolinsa rautatie- ja työturvallisuuden varmistamisessa.
Muutamia turvallisuuden kehittämisen välineitä:
- huolehdimme yrityksen, henkilökunnan ja omasta turvallisuuskulttuurista (turvallisuus ensin!)
- ymmärrämme rautatiejärjestelmän kokonaisuuden ja oman työmme merkityksen rautateiden turvallisuudelle
- kehitämme osaamistamme ja ammattitaitoamme, ymmärrämme ohjeet ja noudatamme niitä
- ymmärrämme, että ihminen tekee joskus virheitä, mutta opimme niistä yhdessä
- tunnistamme erilaisten työympäristöjen ja töiden vaarat, poistamme riskit
- suunnittelemme työmme etukäteen turvallisuus varmistaen, varmistamme turvallisuuden muuttuvissa tilanteissa
Sijainnin varmistaminen ennen ratatyön aloitusta
Yksi keskeinen turvallisuutta varmistava tehtävä ennen ratatyön aloittamista on ratatyövastaavan, työssä käytettävien työkoneiden ja liikkuvan kaluston sekä työryhmien/henkilöiden sijainnin varmistaminen suhteessa ratatyöalueeseen.
Uudessa, 1.1.2021 voimaan tulevassa TUROssa toimintatapaa on tarkennettu. Ratatyövastaavan tulee ennen ratatyöluvan pyytämistä varmistaa, että työryhmien yhteyshenkilöt sekä ratatyökoneen ja liikkuvan kaluston kuljettajat ovat liittyneet RUMAssa ratatyöhön ja lähettävät sijaintiaan RUMAlla. Lisäksi ratatyövastaavan tulee tarkastaa oma, työryhmien yhteyshenkilöiden, liikkuvan kaluston ja ratatyökoneiden sijainti RUMAsta ja silmämääräisesti sekä varmistaa ratatyökoneiden sijainti niiden kuljettajien kanssa myös puheviestinnällä.
TUROssa tuodaan velvoittavaksi RUMA-sovelluksen GPS-paikannuksen päällä pitäminen koko ratatyön ajan em. työntekijäryhmillä.
Näihin asioihin hyvä perehtyä jo nyt ja ottaa ne käytännöksi, vaikka TURO ei niitä vielä edellytäkään.
Taustalla on vuonna 2019 tapahtuneet turvallisuuspoikkeamat, joista lähetetään erikseen oppimisen tueksi diasarja.
Luonnollisesti muitakin ratatyön menettelyjä tulee noudattaa tinkimättömästi, jotta varmistamme turvallisuuden.
Määrämuotoisen viestinnän tärkeys rautatiejärjestelmässä - muista nämä 11 käskyä
Määrämuotoisen viestinnän tarkoitus on selkeyttää raideliikenteen liikkumisen lupamenettelyjä sekä lisätä turvallisuutta. Viestinnässä korostuu viestin antamisen selkeys sekä viestin ymmärtäminen.
Täsmällisen ja määrämuotoisen puheviestinnän avulla varmistetaan se, että kaikissa osapuolilla on samanlainen ja oikea kuva tilanteesta ja suoritettavista toimenpiteistä.
Määrämuotoisesta viestinnästä ohjeistetaan ohjeissa Junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuussäännöt sekä Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO).
Toisinaan puheviestinnässä havaitaan epätäsmällisyyttä ja puhekielisyyttäkin. Tämä voi johtaa väärinkäsityksiin, joista edelleen voi aiheutua vaaratilanne tai jopa onnettomuus.
11 käskyä määrämuotoisesta viestinnästä
Rautateiden ammattilaisena…
- osaan määrämuotoisen viestinnän ja noudatan sitä.
- ymmärrän sen merkityksen turvallisuudelle.
- puutun virheelliseen ja epätäsmälliseen viestintään - välitän siis muista.
- havainnoin omaa puheviestintääni.
- tunnistan, jos en itse osaa riittävästi - haen silloin tukea ja opastusta asiaan.
- keskustelen työkavereideni kanssa oikeista käytännöistä.
- en kiireen hetkelläkään laiminlyö puheviestintää.
- valmistaudun puheviestintään, varmistan riittävän ajan puheviestintään.
- en oleta, vaan kysyn jos en saa selvää tai ymmärrä.
- osaan toimia myös hätätilanteessa.
- kiitän sopivan hetken tullen selkeästi ja ohjeiden mukaisesta viestinnästä.
Inhimilliset ja organisatoriset tekijät - suuntaviivoja turvallisuuden kehittämiseen
Rautatiejärjestelmä on tekninen, sosiaalinen ja organisatorinen kokonaisuus, jonka onnistumisen tai epäonnistuminen on lopulta riippuvainen ihmisestä. Inhimillisillä tekijöillä (HOF, Human and Organisational Factors) tarkoitetaan lähestymistapaa, jossa ihminen on kaiken toiminnan keskiössä. Työympäristössä tulee huomioida ihmisen tapa toimia ja olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Inhimilliset ja organisatoriset tekijät tulee ottaa huomioon kaikessa tekemisessä turvallisuuden varmistamiseksi. Vaatimus ottaa inhimilliset ja organisatoriset tekijät huomioon, tulee uudesta EU-asetuksesta ja se kattaa myös rautatieympäristön eri toimijat. Inhimilliset ja organisatoriset seikat tulee vähitellen viedä osaksi palveluntoimittajien omia turvallisuusjohtamisjärjestelmiä.
Inhimilliset tekijät -termi saa yleisessä kielenkäytössä useimmiten kielteisen leiman, koska turvallisuudessa asioita on usein tarkasteltu poikkeamien ja riskien kautta sekä sen suhteen missä ei onnistuttu. HOF-ajattelun myötä halutaan luoda uutta toimintakulttuuria ja käyttötapaa: Missä onnistuimme, miksi? Mitä opimme? Mikä luo turvallisuutta? Turvallisuus on viime kädessä ihmisen useimmiten onnistunutta toimintaa. Palveluntuottajien olisikin hyvä luoda turvallisuuskulttuuria, joissa painottuu turvallisuuspoikkeamista oppiminen ja ilmapiiri, jossa asianosaisten on helppoa tuoda esille turvallisuusparannuksia ja -puutteita.
Väylävirasto kannustaa toimijoita jo tässä vaiheessa tarkastelemaan, miten Inhimilliset ja organisatoriset tekijät huomioidaan jo nyt toiminnassa. Tavoitteena olisi hyvä tuoda näitä asioita osaksi turvallisuusjohtamista. Turvallisuusjohtamisen osa-alueina on mm. toiminnan suunnittelua, riskienarviointia, seurantaa, analysointia, hyvien ja kehittämistä vaativien asioiden tunnistamista, suunnittelua ja toteutusta jne. Tavoitteena on, että Inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden huomioimisesta saadaan luotua helposti lähestyttävä, yhteinen toimintatapa koko toimialalle.