Ratasuunnittelija huolehtii tulevan liikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta

Suunnitelmakuva Oulunlahden liikennepaikan pohjoispäädystä, jossa Oulun kolmioraide liittyy tulevaan kaksoisraiteeseen.

Logistiikka-alalla aikaisemmin toiminut Nick asui jonkin aikaa Australiassa, jossa kiinnostus liikennesuunnittelua kohtaan heräsi. Suomeen palattuaan hän hakeutui Hämeen ammattikorkeakouluun opiskelemaan liikennealan insinööriksi. Nick tunnustaa olleensa aina kiinnostunut raitiotieliikenteestä. Uravalinta tuntui luontevalta. Elmeri Nick aloitti Sitowisen ratasuunnittelussa harjoittelijana noin vuosi sitten. 

"Ratasuunnittelijan työ on haastavaa, mutta hyvin mielenkiintoista sekä antoisaa, ja joka päivä tosiaan oppii uutta. Onhan se kyllä aika siistiä nähdä, että mitä voi saada aikaiseksi", Nick kertoo työstään.

Ratasuunnittelijan näkökulmasta Liminka–Oulu ratasuunnitelman suunnittelutyötä sujuvoittava tekijä on alueen selkeä pystygeometria. Suunnitelman kattavalla alueella ei ole huomattavia korkeusvaihteluja. Ratasuunnittelijan mukaan tasaiseen maastoon on huomattavasti helpompi suunnitella kuin mäkiseen maastoon. Geologisen puolen haasteet vaikuttavat kuitenkin myös ratasuunnitteluun. 

"Nyt kun rakennetaan olemassa olevan raiteen viereen, niin sehän myös määrää aika pitkälti sitä, ettei geometriaakaan tai olemassa olevaa ratalinjausta voi ihan hirveän paljoa lähteä muuttamaan. Kyse on myös raidevälistä, eli siitä kuinka lähellä toisiaan nämä radat voivat olla", Nick kertoo.

”Haastavimmat kohdat on oikeastaan Temmesjoen seutu ja nämä raidevälit. Niissä on useampiakin eri vaihtoehtoja mietitty ja pikkuhiljaa on valikoitunut se linjaus, jolla suunnittelua on päästy jatkamaan”, Nick jatkaa.  

Pohjaolosuhteet vaikuttavat radan vakauteen

Suunnittelukohde sijaitsee osittain vanhan merenpohjan alueella, jolloin siellä esiintyy myös pehmeikköjä. Pehmeikkö on hienorakeisten tai orgaanisten maalajien peittämä maa-alue. Suunniteltaessa toista raidetta olemassa olevan raiteen viereen, tulee huomioida pohjaolosuhteiden vaikutukset nykyisen radan stabiliteettiin eli vakauteen. 

”Tässä kohtaa aktiivinen yhteistyö erityisesti geosuunnittelijan kanssa on kullan arvoista. Saadaan suunniteltu raide pysymään optimietäisyydellä olemassa olevasta raiteesta siten, ettei se vie maankäytöllisesti liikaa tilaa. Toisaalta taas tavoite on pystyä rakentamaan niin, että olemassa olevalla raiteella pystyy jatkamaan liikennöintiä hyvin”, Nick kuvaa. 

Valmista mahdollisesti hyödynnettävää ratapiharakennetta ja raiteita löytyy Limingan vanhalta asemaseudulta ja Kempeleen käytössä olevalta rautatieasemalta. Ratakapasiteetin riittävyyden varmistamiseksi suunnittelussa tullaan huomioimaan raiteenvaihtopaikat. Tavara- ja henkilöliikenteen nopeuserot pienentävät merkittävästi radan välityskykyä. Parhaillaan on käynnissä erillinen selvitys koskien junakapasiteettia tulevaisuudessa. Tavoitteena on suunnitella kaksoisraide, jonka kapasiteetti ei heti loppuisi, ja valittu suunnitteluratkaisu huomioisi liikennemäärät ja mahdolliset rataliikenteen häiriötilanteet.

Tietomallintaminen täyttää ratasuunnittelijan kevään

Tietomallikuva Zatelliitin alikulkusillasta Kempeleen liikennepaikan pohjoispuolella.

Kevättalven osalta ratasuunnittelussa ei ole erityisen akuutteja vaiheita tiedossa. Tällä hetkellä yhteistyössä tekniikka-alojen asiantuntijoiden kanssa varmistetaan suunnitelman toimivuutta ja tehdään tarkentavia laskelmia. Kevään aikana tehdään tietomallien rakentamista. 

”Tietomallilla tätä suunnittelua nykyään tehdään. Eli rakennetaan niitä tietomalleja vielä, niin saadaan vähän tarkempia piirustuksia ja kuvia. Siinä tämä kevät menee oikeastaan just tämmöisen yhteensovituksen ja hiomisen parissa”, Nick summaa suunnitelmia kevään osalta.

Tampere–Oulu rataosuudella Limingassa sijaitsevalla Hirvinevan liikennepaikalla on pääraiteen lisäksi yksi sivuraide ja se toimii junaliikenteen kohtauspaikkana. Olemassa olevat raiteet eivät täytä hyötypituudeltaan nykyisiä vaatimuksia, eikä yksi sivuraide riitä tarjoamaan riittäviä väistö- ja ohitusmahdollisuuksia pitkille tavarajunille. Nyt suunniteltavien parannusten myötä henkilö- ja tavaraliikenteen toimintaedellytykset paranevat. Pitkällä aikavälillä junamääriä voidaan kasvattaa ja matka-ajat lyhenevät.

"Liikennepaikalle suunnitellaan nykyisen sivuraiteen lisäksi yksi uusi sivuraide nykyisen pääraiteen itäpuolelle. Hirvinevassa raiteita jatketaan etelän suuntaan noin 350 metriä, jolloin raiteiden hyötypituus tulee olemaan 925 metriä. Hyötypituudella tarkoitetaan sen junan maksimipituutta, joka voidaan raiteelle pysäyttää, kertoo suunnittelun projektipäällikkö Tarmo Keski-Loppi GRK Suomi Oy:stä.

Suunnittelu sisältää myös tarvittavien geoteknisten rakenteiden sekä tieyhteyksien suunnittelun.

Liikennepaikan kaltevuuden kanssa pitää olla tarkkana

"Suurempia haasteita ei Hirvinevan liikennepaikan suunnittelussa ole ilmennyt. Radan pituuskaltevuus ja turvalaitteiden sovittaminen geometriaan vaativat hieman pohdintaa ja yhteensovittamista. Ratapiha kun saisi olla junien seisontamatkalla kaltevuudeltaan keskimäärin enintään 2,5 promillea ja etelän suuntaan ylämäkeen kaltevuus saa olla maksimissaan 7 promillea lähtöopastimien kohdalla", kuvaa Tarmo Keski-Loppi suunnitteluprojektia.

Uuden sivuraiteen myötä tehdään muutoksia radan sähkö-, vahvavirta- ja turvalaitteisiin. Myös huoltotieyhteydet ratapiha-alueella parannetaan rakentamistöiden yhteydessä palvelemaan muun muassa radan teknisten laitteiden kunnossapitotehtäviä. Ratasuunnitelman on määrä valmistua marraskuussa nähtäville asettamista varten, jonka jälkeen siihen voi antaa lausuntoja talvella 2024. Rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä.

Liminka–Oulu ratasuunnittelun karttapalaute on avattu. Voit käydä antamassa palautetta Liminka–Oulu karttapalautepalvelussa.