Räjäytyksen turvallisuus varmistetaan suunnitelmallisuudella

Julkaistu 08.05.2019

Mt 132 Klaukkalan ohikulkutiellä aloitettiin helmikuussa räjäytys- ja louhintatyöt. Louhittavaa hankkeella on yhteensä 450 000 kuutiota, joka vastaa noin kahden vuoden työtä. Räjäytyksistä syntyvä louhe käytetään ohikulkutien penkereeseen, joten myös louheen laadulla merkitystä.

Kalliota louhitaan Klaukkalassa avolouhintana maan päällä. Tähän mennessä räjäytysten koko on vaihdellut 500 – 4 000 kuution välillä, mutta suunnitelmien mukaan hankkeessa tullaan tekemään räjäytyksiä, joiden koko vaihtelee 100 – 15 000 kuution välillä. Klaukkalassa tehdään useita pieniä räjäytyksiä, koska suurimmaksi osaksi työskennellään lähellä asutusta.

Kerralla räjäytettävää kallion määrää pystytään kasvattamaan sen mukaan, miten kaukana asutuksesta ollaan ja miten tärinärajat antavat myöten. Paikka, jossa louhitaan, määritteleekin useammin sen, tehdäänkö yksi iso, vai monta pientä räjäytystä kuin kallion materiaali. 

Räjäytyksen valmistelu alkaa kalliopinnan puhdistamisella ja sen korkeusasemien kartoittamisella. Kallioon merkitään louhintatasot, jotka kertovat, kuinka syvälle reiät kallioon porataan, jotta pohja saadaan haluttuun tasoon.

Reiät eivät ole kalliossa sikinsokin, vaan niille merkitään tietty sijainti ruutukokoon. Ruutukoko voi olla esimerkiksi 2x3 metriä. Ruutukoko on merkittävä siksi, että sillä pystytään määrittelemään tarvittava räjähdysaineen määrä kuutiota kohden.

”Klaukkalan ohikulkutiellä räjähdysainetta käytetään noin 0,4 - 1 kg kuutiota kohden, riippuen kallion laadusta”, kertoo Samuel Laitinen, joka vastaa Kreatella ohikulkutien louhintatöistä.  

Räjäytysaineen voima kanavoituu ehjässä kalliossa suoraan kiveen, jolloin se rikkoo kiven helpommin. Jos kalliossa on paljon koloja ja rakoja, räjähdyksessä purkautuva voima menee kiven sijasta rakoihin, jolloin kivi ei välttämättä rikkoudu kerralla.

”Käytännössä uusia tai korjaavia räjäytyksiä tehdään harvoin, koska huolellisella suunnittelulla mahdolliset haastavat kohdat ja kallion materiaali on kartoitettu jo etukäteen”, Laitinen jatkaa.

Räjäytystyön johtaja tekee räjäytyssuunnitelman

Räjäytyssuunnitelmaa valmistellaan jo poraussuunnitelman yhteydessä. Yhteen räjäytykseen tarvitaan vähintään kaksi panostajaa. Panostajat panostavat ja kytkevät kentän sekä laittavat räjähdysaineen reikiin. Se, mihin suuntaan räjäytys kulkee kalliossa, rajaa myös vaarallisen alueen, joka määritellään jokaisessa räjäytyksessä erikseen.

”Eteenpäin sinkoilee usein eniten irtolohkareita, siksi kentän etupuolelle ja vaarallisen alueen rajan välillä on usein matkaa noin 100-200 metriä, kun taakse ja sivuille riittää 50 metriä. Vaarallinen alue eristetään vartiohenkilöillä, ettei kukaan vahingossakaan pääse vaaralliselle alueelle. Vartiohenkilöillä on omat paikkansa ja heidän tehtävänsä on muun muassa pysäyttää liikenne tarvittaessa. Yhteyttä pidetään radiopuhelimilla.”

 Jos räjäytyksiä tehdään asuntojen tai teiden läheisyydessä, kentät peitetään kumimatoilla. Kumimatot estävät kivien sinkoilun. Kun tämä kaikki on tehty, voidaan räjäytyspilli laittaa soimaan ja kenttä räjäytetään.

”Kun alue eristetään, joudutaan myös pysäyttämään liikennettä. Tätä ei tehdä kenenkään kiusaksi, vaan täysin kaikkien turvallisuuden varmistamiseksi. Tällä hetkellä pysäytykset ovat olleet korkeintaan pari minuuttia. Hämeenlinnanväylälle siirryttäessä pysäytys saattaa hyvinkin kestää kahdeksan minuuttia. Koska räjäytyksiä tehdään niin lähellä tietä, kiveä kaatuu väkisinkin tielle ja putsaukseen menee aikaa”, Laitinen toteaa.

Panoksena dynamiittia ja emulsiota

Aina ennen räjäytystöiden aloittamista lasketaan momentaanisen räjähdysaineen määrä. Näin pysytään tärinäraja-arvossa. Yleensä aloitetaan pienemmillä räjäytyksillä ja niitä kasvatetaan tärinäraja-arvojen puitteissa. Pohjapanoksena käytetään dynamiittia. Pohjapanokseen kiinnitetään nalli ja se pudotetaan porarin tekemään reikään. Nallin johto saattaa olla jopa 30 metriä pitkä, lyhimmillään nallilla on pituutta vajaa  viisi metriä. Nallit kytketään toisiinsa pintahidasteella. Kaikki nallit eivät siis räjähdä samaan aikaan, vaan niiden räjähtäminen on millisekuntien tarkkuudella aikataulutettu pintahidasteiden avulla.

”Keulalinjassa käytetään ohikulkutien työmaalla 17 ja 25 millisekunnin hidasteita. Siitä taaksepäin hidasteet vaihtelevat 42 ja 67 millisekunnin välillä”, Laitinen kertoo.

Pohjapanosta käytetään yksi patruuna reikää kohden, loput reiästä täytetään emulsiopatruunoilla tai emulsiolla. Emulsio pumpataan reikään suoraan säiliöautosta. Emulsiosta tulee räjähtävää vasta reiässä, kun säiliöautosta pumppattavaan aineeseen sekoitetaan muita aineita pumppauksen yhteydessä.

”Laukaisu tapahtuu kaukolaukaisimella, johon on kytketty nalli kiinni. Panostaja laukaisee kentän sellaisesta kohdasta, mistä hän näkee koko kentän. Tämä on vielä viimeinen varmistus, ettei kentällä varmasti ole ketään räjäytystä tehtäessä.” 

Modernissa räjäytyksessä käytössä monipuolisesti tekniikkaa

Tekniikka on rantautunut myös räjäytyksiin. Ohikulkutiellä mitataan GPS-tikulla porareiän sijainnit, jonka jälkeen mittausaineisto viedään räjäytyssuunnitteluohjelmaan. 3D-tekniikan avulla kenttä, sen pinta ja pinnan tasot pystytään mallintamaan tietokoneelle. Korkeimmissa rintauksissa rintaus, eli räjäytettävän kentän etureuna, skannataan laserkeilaimella räjäytyksen jälkeen ja mallinnetaan se tietokoneelle juuri sellaisena kuin se luonnossa on. Mallintamisen avulla pystytään myös suunnittelemaan kytkentäkaavio ja määrittelemään kerralla räjähtävä räjähdysainemäärä. Tämä auttaa juuri ennakoinnissa, jos räjäytyksen läheisyydessä on jokin tärinäherkkä kohde.

”Tekniikan mukaantulon myötä räjäytysten suunnittelu ja tarkastelu on helpottunut. Paljon on edelleen perustekemistä, mutta louhinnan suunnitteluun on tullut paljon aputyökaluja. Käytettävissä olevan datan perusteella on helppo viilata suunnitelmia räjäytettävän kohteen mukaan. Lisäksi ei olla kenenkään oman muistin varassa, vaan kaikki räjäytyksiin liittyvä data ja dokumentaatio löytyy yhdestä paikasta”, Laitinen sanoo.

Tärinämittarit seuraavat tärinää

Lähimpänä louhittavaa aluetta sijaitseviin rakennuksiin tehdään kiinteistökatselmukset ja asennetaan, tai on jo asennettu tärinämittareita. Rakennukselle määritellään tärinän ohjearvo, joka kertoo, miten paljon tärinää saa olla milläkin etäisyydellä. Ohjearvo on etäisyyteen sidonnainen. Mittaustuloksia seurataan tärinänseurantaohjelmalla, joka näyttää tärinämittaustulokset. Näiden tulosten perusteella tulevia räjäytyksiä pystytään muokkaamaan. Ylityksiin reagoidaan aina. Silloin pienennetään kenttäkokoa ja momentaanisen räjäytysaineen määrää tai muutetaan kytkentää.

”Räjäytykset tuntuvat varmasti selvästi ja tosi kovaakin. Ikkunoiden helinä johtuu kuitenkin räjäytyksestä tulevasta ilmanpaineaallosta, joka iskee rakennukseen. Tämä on se, joka tuntuu eniten, ei niinkään tärinä.”

Räjäytysten suurimpia ympäristölle aiheutuvia haittoja ovat melu, pöly ja tärinä. Reikien porauksesta aiheutuu kovaa meteliä. Samoin sellaisten kivien pienentämisestä, jotka eivät sellaisenaan kelpaa penkereeseen. Räjäytyksen jälkeen kentän lähellä voi hetkellisesti haista räjähdyskaasut, mutta ne eivät yleensä leviä ympäristöön.

Kivipöly, jota syntyy porauksessa, saattaa levitä tuulen mukana. Poravaunuissa on kuitenkin pölynkeräyslaitteistona imurit, jotka keräävät pölyn. Imuri sylkee pölyä ulos porareiän ympärille, jolloin se ei leviä holtittomasti.

Laadukkaasta louheesta louhepengertä ohikulkutielle

Räjäytettävän kentän koko pyritään pitämään kerralla mahdollisimman suurena, että syntyvä louhe on laadultaan hyvää. Hyvässä louheessa on sopiva määrä hienoainesta mukana, liian karkea louhe jättää koloja penkereeseen. Kaikki ohikulkutien työmaalla syntyvä louhe pyritään käyttämään rakentamiseen, joten louheen on oltava laadultaan hyvää, että siitä saadaan laadukasta louhepengertä ohikulkutielle.

Klaukkalan ohikulkutien louhintatöiden arvioidaan jatkuvan vuoteen 2021 asti. Toukokuussa louhintatöitä aloitellaan Kirkkotien alueella ja hankkeen länsipäässä.

Lisätiedot:

Louhintatyövastaava Samuel Laitinen, Kreate Oy, puh. 041 4330857, [email protected]

Projektipäällikkö Antti Koski, Väylä, puh. 0295 34 3546, [email protected]

Projekti-insinööri Marja Wuori, Väylä, puh. 0295 343 834, [email protected]

Projektipäällikkö Sami Laakso, Kreate Oy, puh. 050 380 3105, [email protected]

Liikenneinsinööri Pia Korteniemi, Nurmijärven kunta, puh. 040 317 2311, [email protected]

 

Seuraa hanketta:

www.vayla.fi/klaukkalanohikulkutie
www.facebook.com/klaukkalanohikulkutie

 

Liitteet

Mt 132 Klaukkalan ohikulkutie on uusi Klaukkalan keskustaajaman kiertävä yhteys, joka parantaa alueen liikenneolosuhteita ja mahdollistaa lähialueiden maankäytön kehittämisen.

Väylä vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme myös maankäytön yhteensovittamisesta ja liikenteen palvelutasosta. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta