Hyppää sisältöön

Rajayhteistyö lisää luottamusta

Julkaistu 4.6.2021

Väylävirasto koordinoi kuutta Euroopan unionin ja Suomen rahoittamaa hanketta, joissa kehitetään Raja-Joosepin, Vartiuksen, Parikkalan, Imatran, Vainikkalan ja Vaalimaan rajanylityspaikkojen infrastruktuuria. Työt toteutetaan vuosina 2019–2022. Rajanylityksen sujuvuus on rajaseudun alueille keskeistä. Kun se toimii, raja häviää ja muun muassa kaupankäynti hyötyy, toteaa Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC -yhteistyöohjelman ohjelmajohtaja Jukka-Pekka Bergman Etelä-Karjalan liitosta.

Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC -yhteistyöohjelma (SEFR CBC) on nyt puolivälissä. Ohjelman kaikki hankkeet ovat liikkeellä, ja osa jo päättymässä. 

– Ensimmäiset hankkeet valmistuvat kesällä, mukaan lukien Pietarin Sataman merkittävä infrastruktuurihanke Multipass Port, ohjelmajohtaja Jukka-Pekka Bergman kertoo. 

Hankkeissa kypsyy parhaillaan uusia liiketoimintaideoita muun muassa arktiseen hitsaukseen, lääketeollisuuteen ja kiertotalouteen. Niissä luodaan uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia. Lisäksi ohjelman rahoittamilla hankkeilla parannetaan ympäristöä, esiimerkiksi palauttaen Hiitolanjokea luonnontilaan. Kouluihin ja yliopistoihin on laadittu kansainvälisiä opetusohjelmia. Rajan ylittämistä on parannettu modernein laittein ja tiloin. On myös synnytetty uusia työpaikkoja. 

– Paras saavutus on kuitenkin ihmisten välinen yhteistyö. 

Ohjelmassa on neljä valittua painopistettä eli toimintalinjaa: Elävä, aktiivinen ja kilpailukykyinen talous; Innovatiivinen, ammattitaitoinen ja koulutettu alue; Houkutteleva, hyvinvoiva ympäristö ja alue sekä Helposti saavutettava ja yhteyksiltään hyvä alue. Toimintalinjojen sisällä on laaja kirjo erilaisia hankkeita tutkimuksesta liikuntaan ja kulttuuriin sekä suuriin infran rakennushankkeisiin. 

– Toiminta on aluekehittämistä. Kehitämme alueen hyvinvointia ja työpaikkoja, ympäristöä ja liikkuvuutta. Tavoitteena on tehdä ohjelma-alueesta toimeliaampi, puhtaampi ja kyvykkäämpi. Tässä tehdään paljon ihmisten välistä yhteistyötä rajojen yli. Toimintaan kytkeytyvät niin EU, Venäjä kuin Suomikin ja se on aidosti kansainvälistä, Bergman kuvailee. 

Mahdollisuus uuden tekemiseen

Ohjelman toimintalinjat kuvastavat EU:n tavoitteita alueelle. EU:n tähtäimessä on tehdä koko unionin ulkoraja-alue toimivaksi ja kehittyväksi ja vähentää yhteistyön käytännön esteitä alueiden välillä. EU pyrkii myös tekemään rajan ylittämisestä helppoa ja sujuvaa.  

– Näin saadaan ihmiset rajan molemmin puolin tekemään entistäkin enemmän asioita yhdessä, Bergman kertoo.  

SEFR CBC -ohjelmalla koetetaan lisätä rajat ylittävää yhteistyötä ja tuoda sen pariin uusia toimijoita ja tekijöitä. Toiminta on ruohonjuuritason toimintaa, tavallisten ihmisten kanssa tekemistä. 

– Rajayhteistyö on elävää olemassa olevaa elämää. Siinä näkyy koko yhteiskunnan kirjo. Yhteistyötä tehdään niin lasten ja koulujen välillä kuin yliopistojen huippututkimushankkeissa. Yritykset koettavat vauhdittaa liiketoimintaansa rajojen yli ja julkisorganisaatiot ovat mukana kehittämässä isoja hankkeita. 

– Itse koen, että ohjelma madaltaa riskinottokynnystä. Olipa hankkeessa toimijana koulu, julkistoimija tai yritys, julkinen rahoitus helpottaa ensimmäisen askeleen ottamista. Annamme tässä mahdollisuuden uuden tekemiseen, Bergman sanoo. 

Raja-alueiden liiketoiminta hyötyy sujuvasta rajan ylittämisestä

Hankerahoituksella ei luonnollisestikaan tueta yrityksiä, mutta hankkeilla voidaan silti kehittää liiketoimintaa. Yritykset tai tutkimuslaitokset etsivät uusia ideoita ja laittavat niitä liikkeelle. On myös hankkeita, joihin yritykset osallistuvat omalla erikoisosaamisellaan. Esimerkiksi EcoAgRas-hankkeessa on mukana maatalousyritys kehittämässä energian tuottamista lietteestä. Prosessi tuotteistetaan niin, että sitä voidaan viedä kaupallisesti eteenpäin. 

Hankkeet tukevat myös turismia, joka tuo välitöntä rajakauppaa. Investoinnit ja tuotteet liikkuvat rajan yli. 

– Yritysten välinen yhteistyö on vielä mikrotasolla, mutta mitä useammat tekevät yhteistyötä, sitä enemmän käydään rajat ylittävää kauppaa. Jos voimme pieneltä osin sitä auttaa, hyvä, Bergman toteaa.  

– Rajanylityksen sujuvuus on keskeistä. Kun se toimii, raja häviää ja se on kaupankäynnille superhyvä juttu. Väyläviraston hankkeet ovat yksi isoimpia kaupan vauhdittajia parantaessaan liikkuvuutta rajan yli. Tulli ja rajavalvonta puolestaan pitävät huolen siitä, että ihmiset ja tavarat pääsevät sujuvasti ja turvallisesti rajan yli. 

Bergman kertoo esimerkkinä, kuinka hän itse havahtui taannoin rajaa ylittäessä siihen, että auton rajanylityspaperit olivatkin jääneet kotiin. Sekä Suomen että Venäjän puolella tullivirkailijat auttoivat paperien täyttämisessä ja rajan yli pääsemisestä. Tapaus kertoo Bergmanin mukaan osaltaan Suomen ja Venäjän hyvästä yhteistyöstä ja luottamuksesta. 

 – Avainsana on nimenomaan luottamus. Rajayhteistyöohjelmalla opitaan tekemään yhteistyötä ja luottamaan toisiin sekä siihen, että asiat hoituvat aina, kun vain yritetään.