Liikenneviraston TEN-T -tiedotuspäivät ovat vakiinnuttamassa paikkansa viranomaisten ja sidosryhmien keskustelutilaisuutena, jossa vaihdetaan tietoa ja näkemyksiä EU:n TEN-T -liikennestrategian toteuttamisesta suomalaisesta näkökulmasta. Viimeisin sidosryhmätilaisuus pidettiin 9.9.2015 Kansallismuseon auditoriossa.
Suomen kaksi ydinverkkokäytävää, Pohjanmeri-Itämeri ja Skandinavia-Välimeri, muodostavat liikenteen kehittämisen eurooppalaisen selkärangan. Tällä kertaa ajankohtaisia aiheita olivat ensimmäisen Verkkojen Eurooppa (CEF)-haun tulokset ja linjaukset tulevista hauista. Sidosryhmien puolelta kuultiin visiointia Suomen strategisesta asemasta pohjoisten alueiden ja Keski-Euroopan välissä sekä nasevaakin palautetta komission rahoituspäätöksistä, joissa Suomen erityispiirteitä ei ole otettu täysin huomioon.
Vastaavia keskustelutilaisuuksia on tarkoitus järjestää jatkossakin aina kun uusi merkittävä rahoitushaku on lähestymässä. Seuraavaksi on vuorossa tiedotus- ja keskustelutilaisuus rahoitusvälineen kakkoshaun ja mm. Merten moottoriteiden tiimoilta joulukuussa 2015. Suomen CEF -komitean jäsen Juhani Tervalan johtamaan keskustelutilaisuuteen oli saapunut lähemmäs sata liikenteen ja logistiikan ammattilaista ja päättäjää.
Pitkäjänteisyys avainasemassa
Tilaisuuden avauksessa Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen totesi ensimmäisen CEF -haun tulosten korostavan pitkäjänteisen hankevalmistelun merkitystä, jotta hankkeisiin saataisiin mahdollisimman tehokkaasti sisään rakennettua EU:n liikenneasetuksen henkeä.
- Tämä on harjoituslaji, totesi pääjohtaja Vehviläinen menestyksellisten Verkkojen Eurooppa –rahoitushakemusten laatimisesta. Yhteydet EU-naapureihin ja kaikki vihreää liikennekehitystä tukevat hankkeet ovat myötätuulessa, ja siksi jatkossa yhteisiä keskustelu- ja ideointitilaisuuksia olisi tarkoituksenmukaista järjestää myös naapurimaiden ja erityisesti Viron kanssa.
Euroopan komission liikenteen ja liikkuvuuden pääosaston Policy officer Matthieu Bertrand kävi läpi esityksessään ensimmäisen Verkkojen Eurooppa – rahoitushaun pääkohdat ja Suomen hakemusten sijoittumisen kokonaisuudessa. Kuten komissio oli etukäteen ilmoittanutkin, ensimmäisessä haussa, jossa saatiin yhteensä huimat 681 rahoitushakemusta ja 276 valittiin, jaettiin merkittävin osa varsinaisiin infrastruktuurihankkeisiin kohdistettavista tuista.
EU:n liikenneasetuksessa alleviivatut prioriteetit toteutuivat johdonmukaisesti: jäsenmaiden väliset raja-alueiden ja rautateiden kehittäminen saivat valtaosan rahoitustuesta. Myönnetystä 13 miljardista eurosta noin 7 mrd euroa kohdistui ydinverkkokäytäviin, rautatieinfrastruktuuriin ja ERTMS -kehitykseen. Koheesiomaiden hankkeille jaettiin lähes 5 mrd euroa., joista suurin yksittäinen hanke on Rail Baltica (442 miljoonaa euroa tässä haussa). Lisäksi tuettiin hankkeita, jotka pystyivät muilla tavoin osoittamaan korkeaa eurooppalaista lisäarvoa. Suomen kannalta eurooppalaisen lisäarvon osoittaminen hankkeissa on lähtökohtaisesti hankalaa, koska Suomella ei ole ydinverkkokäytävien alueella maayhteyksiä muihin EU-jäsenmaihin. Maayhteys Venäjälle puolestaan on matalapaineessa EU:n ja Venäjän välisen huonon poliittisen tilanteen vuoksi, mikä vaikeuttaa EU-rahoituksen saamista Venäjä-yhteyksien parantamiseen.
Kansainvälisestä yhteistyöstä lisäarvoa - ja rahoitusta
Vallitsevissa olosuhteissa eurooppalaista lisäarvoa saadaan lisättyä hankkeisiin konkretisoimalla kansainvälistä yhteistyötä hankkeissa jo niiden valmisteluvaiheessa ja työstämällä hankkeissa esimerkiksi yhteisiä toimintamalleja ja käytäntöjä. Siinä missä Suomelta puuttuvat fyysiset yhteydet, niitä korvataan liikenteen kehittämisen kansainvälisellä yhteistyöllä.
Ensimmäisellä hakukierroksella vahvimmat hakemukset Suomesta käsittelivät älykkäitä liikennejärjestelmiä ja meriliikenteen puhtaita polttoaineratkaisuja. Sen sijaan rahoituksen ulkopuolelle jäivät hankkeet, joissa kohde näyttäytyi lähinnä kansallisena/paikallisena pullonkaulana. Haussa oli 33 suomalaista hakemusta, joista hyväksyttiin 17. Haetusta 157 miljoonasta eurosta myönnettiin 72 miljoonaa euroa.
Järjestyksessään toinen CEF -rahoitushaku aukeaa vuoden 2015 marraskuussa 7,5 miljardin euron suuruisena, josta 6,5 miljardia euroa kohdistuu koheesiomaihin. Jäljelle jäävän miljardin euron suuruisen rahoituksen kohteena tulevat olemaan lentoliikenteen Sesar ja rautateiden ERTMS -kehittäminen, innovaatiotoiminta ja Merten moottoritiet sekä muita pienempiä kehittämisaloja. Mielenkiintoinen lisäys on pienehkö rahoitustuki kaupunkisolmukohtien kehittämiselle, jolla halutaan turvata kaupunkialueiden sujuva ja multimodaalinen kytkeytyminen ydinverkkokäytäviin. Toisella hakukierroksella ei ole enää tarjolla rahoitusta niin kutsuttuihin perusinfrastruktuurihankkeisiin.
Policy officer Matthieu Bertrand tiivisti esityksensä lopuksi EU:n rahoitustuen siirtyvän yhä enemmän pois suorista rahoitustuista luovempiin ja räätälöityihin rahoitusratkaisuihin, joissa on mukana pankkien ja/tai yritysten riskirahoitusta. Komissio ja Euroopan investointipankki (EIB) ovat paraikaa etsimässä hankkeita innovatiivisten rahoitusratkaisujen pilotoimiseksi. Kaikkien jäsenmaiden toivotaan etsivän aktiivisesti tällaisia kehityskohteita. Yksi työstettävä teema on uusien laivatyyppien kehittäminen meriliikenteeseen, mikä on myös Suomelle kiinnostava aihe. Uudet rahoitusratkaisut ovat uusi haaste perinteisen hankesuunnittelun ammattilaisille koko EU:ssa, mutta vastineeksi osarahoittajat – komissio ja EIB – lupaavat intensiivistä neuvottelutukea.
EU-liikenneasetus Suomen kannalta
Liikenne- ja viestintäministeriön johtava asiantuntija Lassi Hilska esitteli Suomen näkökantoja EU:n liikenneasetuksen toteuttamiseen. Muiden jäsenvaltioiden tapaan Suomi on sitoutunut asetuksen korkeisiin laatustandardeihin. Ydinverkon osalta tämän on arvioitu merkitsevät yhteensä 5,1 miljardin euron investointeja noin 30 hankkeessa eli noin 300 miljoonan euron rahoitustarvetta vuosittain. Jotta asetuksen tavoitteet saavutetaan, työn on jatkuttava intensiivisenä ja tauotta, sillä samalla kuin tavoitteita saavutetaan, uusia kehittämistarpeita ilmaantuu jatkuvasti. Kokonaisuudessa on ratkaisevaa sekä kansallisesti tehtävä kehitystyö että yksityisen sektorin panostukset, ja tästä näkökulmasta yksityisen sektorin hyvä menestys CEF-haussa oli loistava uutinen.
Alueelliset kehittämistarpeet ja eurooppalainen lisäarvo
Puheenjohtaja Tervala esitteli idean kolmen alueellisen TEN-T-keskustelutapahtuman järjestämisestä tulevan vuoden aikana Helsingissä, Lappeenrannassa ja Turussa. Näissä olisi tavoitteena keskustella syvemmin liikenteen alueellisista kehittämistarpeista ja työstää hankeideoita erityisesti eurooppalaisen lisäarvon näkökulmasta. Lisäksi on ideoitu kansainvälistä sidosryhmäyhteistyötä, johon kutsutaan mukaan kahden ydinverkkokäytävän Eurooppa-koordinaattorit Catherine Tratmann ja Pat Cox.
Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen peräänkuulutti puheenvuorossaan Suomen tehokasta kytkemistä Keski-Eurooppaan. Pitkälle tulevaisuuteen katsoen liikenneverkkoon kuuluisivat tehokkaasti TEN-T-verkostoon kytkettyjen satamien lisäksi uusi Lentorata, joka tulisi tehostamaan koko eteläisen Suomen lähi- ja kaukoliikenteen yhteensovittamista ja yhteyttä Vantaan lentokentälle, kiinteä tunneliyhteys Tallinnan kautta manner-Eurooppaan sekä Rail Baltica, joka on jo siirtynyt suunnittelusta toteutukseen.
- Visio on jo alkanut toteutua, totesi maakuntajohtaja Savolainen.
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen toi keskusteluun tarpeen vaikuttaa komissioon ja rahoitushakemusten päättäjiin neutraalilla ja asiapohjaisella Venäjä-asenteella. Nykyinen tilanne, jossa komissio ja rahoitushakemusten arvioitsijat painavat Venäjä-yhteyksiä alas poliittisista syistä, ei vastaa EU:n liikenneasetuksen sisältöä ja on haitallinen Suomen ulkomaankauppasuhteille. Vallitseva asenne koitui osaltaan Kouvolan logistiikkakeskuksen rahoitushakemuksen ongelmaksi ja hanke jäi rahoituksen ulkopuolelle. Suomelle Venäjä-yhteyksien parantaminen mahdollistaisi myös tehokkaampia ja nopeampia Aasia-yhteyksiä. Rautatieliikenteessä rahti- ja matkustajaliikenteen eriyttäminen kahteen erilliseen rajanylityspisteeseen (rahti/Imatra, henkilö/Vainikkala) olisi merkittävä etappi, joka Suomen pitäisi viestiä myös päivityksenä Skandinavia-Välimeri-ydinkäytäväsuunnitelmaan.
Toimivat Venäjä-yhteydet tulivat esiin myös Turun kauppakamarin Jarkko Heinosen puheenvuorossa, joka painotti Suomen kilpailukyvyn kasvattamisen tärkeyttä. Työssäkäyntialueet laajentuvat ja kehittyvät työmarkkinat perustuvat yhä enemmän liikkuvaan korkeakoulutettuun työvoimaan. Suunnitteilla oleva niin kutsuttu tunnin juna (ESA -hanke) Turusta Helsinkiin lyhentäisi matka-aikaa Etelä-Suomen kasvukäytävällä.
Meriliikenne menestyi rahoitushaussa
Finnlines-varustamon johtaja Tapani Voionmaa kertoi puheenvuorossaan Finnlinesin olleen mukana viidessä CEF -hankkeessa, joista kolme hyväksyttiin. Hyvä läpimenoprosentti perustui huolellisesti tehtyyn hankevalmisteluun ja eurooppalaisen lisäarvon huolelliseen aukikirjoittamiseen. Ympäristölainsäädännön jatkuvasti kiristyessä varustamo katsoo positiivisesti komission ja EIB:n panostuksiin kehittää uusia innovatiivisia rahoitusmalleja.
Meri- ja sisävesisatamat ovat Suomen ulkomaankaupan ja huoltovarmuusketjun ydintä. Toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä totesi Satamaliiton suhtautuvan positiivisesti ajatukseen erilaisten rahoitusratkaisujen yhdistämisestä ratkaisuna EU:n yhä vähenevään suoraan rahoitustukeen. EU:n merisatamat yhteensä saivat 2 miljardia euroa ensimmäisellä CEF -kierroksella. Turun satama ja Helsingin satama saivat tällä kierroksella merkittävää CEF -rahoitusta yhteyksien edistämiseen kahdella ydinverkkokäytävällä.
Koko maan alueella Satamaliiton vetämän meriklusteriyhteistyön tavoitteena on suurempien hankekokonaisuuksien muodostaminen ja tätä kautta yhteisten sekä täydentävien tarpeiden kokoaminen yhteen. Ydinverkkokäytävät kattavat nykyisellään vain Etelä-Suomen itä-länsi-suunnassa. Haastajaksi olisi syytä nostaa strategisen sijaintimme mukaisesti etelä-pohjois-suunnan kehittäminen ja pohjoisten alueiden tiiviimpi kytkeminen EU:n liikennestrategiaan.
Tilaisuuden yhteenvetona TEN-T -koordinaattori Arto Tevajärvi totesi EU:n rahoitustuen muuttuneen yksittäisten väylähankkeiden tukemisesta laajempaan systeemi- ja kasvukäytävä-ajatteluun, jossa tuettavien kehittämiskohteiden tulee osoittaa laajaa eurooppalaista vaikuttavuutta ja innovatiivisuutta rahoitustuen saamiseksi. Ympäristöasiat, kestävä kehitys ja älykkäät palvelut sekä EU:ssa kehitteillä olevat uudet rahoitusratkaisut ovat tulevaisuudessa näiden niin sanottujen kasvukäytävähankkeiden sisään rakennettuja osa-alueita. Hankkeissa on edellä mainituista syistä johtuen jatkossa usein hyvin erilaisia ja erikokoisiakin toimijoita ja hankkeet ovat monikansallisia ja siksi hankekokonaisuudet ovat myös isompia.
Ajatusmalli on uusi ja kilpailu rahoituksesta on kovaa, joten kaikki mahdollinen yhteistyö kansallisella ja alueellisella tasolla tarvitaan – eurooppalaista lobbaamista unohtamatta. Lisäksi Tevajärvi muistutti, että hankkeissa kannattaa alusta alkaen tiukasti noudattaa tukisopimukseen sisältyvää EU:n tukien julkisuus -kriteereitä sekä tuen talousseuranta- ja raportointivaateita. Liikennevirasto jatkaa yhteistyön virittämistä järjestämällä erilaisia keskustelu- ja sidosryhmätapaamisia ja tukemalla hakemuksiin liittyviä tukijärjestelmiä, esimerkiksi EU:n liikenteen ja logistiikan TENtec -tietokannan kehittämistä.
Teksti: Malla Paajanen