Liikennevirasto, Helsingin kaupunki ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry järjestivät alkuvuodesta 2012 hankintaklinikan, jossa pohdittiin asiantuntijavoimin Pisara-radan suunnittelua.
Klinikan pääteemoja olivat suunnittelun organisoituminen, hankinta- ja toteutusmallien vaihtoehdot sekä aikataulun, riskien, laadun ja kustannusten hallinta. Esillä oli myös asemaseutujen palvelujen ja kiinteistöjen kehittäminen yhdessä asemaseutujen toimijoiden kanssa.
Klinikkatyöskentely sisälsi kolme seminaaria ja sen aikana tutustuttiin Tukholmaan rakenteilla olevaan Citybanan-projektiin. Seminaareihin ja työpajoihin osallistui noin 130 asiantuntijaa.
Liikenneviraston investointijohtaja Kari Ruohonen on tyytyväinen klinikan tuloksiin: ”Klinikan tulos on selvästi, että asioita tulee avoimesti pohtia tilaajan, suunnittelijoiden ja toteuttajien kesken ennen varsinaista suunnittelua.”
Yhteinen vahva projektiorganisaatio
Hankintaklinikan suositusten mukaan Pisaran tilaajien, Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin, tulee muodostaa heti suunnitteluvaiheen alussa yhteinen projektiorganisaatio, jolle on määritelty selkeät tavoitteet. Projektiorganisaatiolle on laadittava tarkoituksenmukainen työnjako ja linjakas päätöksentekomalli. Lisäksi asiantuntijat ehdottivat, että hankkeen saavutettavuuden ja avoimen keskustelun kannalta on tärkeää avata heti suunnittelun alkuvaiheessa Pisara-toimisto keskeiselle paikalle Helsinkiin.
Suunnittelun organisoinnille esitettiin kaksi vaihtoehtoista mallia, tilaajavetoinen suunnitteluryhmä tai koko hankkeen kattava suunnitteluallianssi. Tilaajavetoinen suunnitteluryhmä koottaisiin erillisillä sopimuksilla suunnitteluyrityksiltä. Suunnitteluallianssi taas hankittaisiin vapaaehtoisin liittoutumin muotoutuneilta suunnitteluyhteenliittymiltä.
Osaurakointimalli sopivin toteutusmalli
Klinikan tulosten perusteella soveltuvin toteutusmalli on budjettirahoitettu tilaajajohtoinen projekti, joka toteutetaan infra-alan suurissa investointihankkeissa yleisesti osaurakointimallilla. Asiantuntijat arvioivat, etteivät kokonaisvaltaiset rahoituksen sisältävät toteutusmallit sovellu Pisara-hankkeeseen. Laajan hankkeen kokonaisvastuu ja riskien siirto ei ole järkevästi ratkaistavissa ilman, että riskivaraukset nostaisivat kohtuuttomasti kustannuksia.
Hankintaklinikan keskusteluissa pidettiin tärkeänä kiinteistöjen omistajien ja kehittäjien mukaantuloa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ideoimaan asemaseutujen tarjoamia mahdollisuuksia ja palvelujen järjestämistä. Hankkeen aikajänne on kuitenkin pitkä: toivottua osallistumista ei ole vielä saavutettu. Asiantuntijat muistuttivat julkisuuden ja aktiivisen viestinnän tarpeesta, jotta toimijat saadaan pohtimaan radan tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia.