Hyppää sisältöön

Pääjohtaja Wihlman: Talvi saa tulla

Julkaistu 19.11.2020

Väyläviraston tehtävänä on varmistaa, että matkat sujuvat ja kuljetukset liikkuvat väyläverkolla sujuvasti ja turvallisesti myös talven haastavissa olosuhteissa. Suomen pitäminen liikkeessä läpi talven vaatii yhteistyötä lukuisten eri toimijoiden välillä, kirjoittaa Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

Kuva Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlmanista ja lainaus

Rautateillä yhteistyö tiivistyy talvella

Ratainfran omistajana Väylävirasto vastaa rataverkon kunnossapidosta, Finrail liikenteenohjauksesta ja VR sekä muut liikennöitsijät kalustostaan ja sen kunnosta. Eri toimijat ovat tehneet suunnitelmia erilaisten sääolosuhteiden ja poikkeustilanteiden varalle. Väylävirasto on varautunut vaikeisiin keleihin myös varmistamalla, että kunnossapitourakoitsijoilla on tarvittaessa riittävästi kunnossapitohenkilöstöä ja -kalustoa valmiudessa.

Ratojen kunnossapidon erityishaasteena on löytää tilaa ja aikaa, jolloin kunnossapitokalusto mahtuu muu liikenteen sekaan. Kovan lumimyräkkään varaudutaan etukäteen esimerkiksi varmistamalla kunnossapidolle mahdollisuus aurata raiteet ja puhdistaa vaihteet.

Tärkeä yhteistyökumppanimme on myös Ilmatieteen laitos, joka tuottaa meille tärkeää ratojen kunnossapidon tarpeisiin räätälöityä, alueellista ennakkotietoa rautatieliikenteen kannalta haastavista sääolosuhteista.

Rautateillä talveen varautumisessa on merkittävässä roolissa teknisten ratkaisujen toteuttaminen, kuten vaihteiden lämmitykset, lumisuojat ja lumenohjaimet. Helsingin Ilmalassa on myös lumensulatuskenttä, johon kuljetetaan runsaslumisina talvina mm. Pasilasta ja Helsingistä poistetut lumet. Väylävirasto käyttää ratojen talvikunnossapitoon noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Jäänmurto turvaa ulkomaankaupan

Merenkulku on Suomelle elinehto ja alukset kulkevat talvellakin 30 ympärivuotisesti toimivaan satamaan. Talvimerenkulun sujuvuuden edellytys on tiivis yhteistyö Väyläviraston ja palveluntuottajien sekä Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun, luotsien, varustamojen, teollisuuslaitosten ja satamien kanssa.

Väylävirasto vastaa talvimerenkulun viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä valtakunnallisesta koordinoinnista ja päättää esimerkiksi satamien avustusrajoituksista. Palvelutuottajat ylläpitävät jäänmurtokalustoa ja tuottavat jäänmurtopalvelut. Keskeinen osa talvimerenkulun varmistamista on myös yhteistyö naapurimaiden kanssa, joiden kanssa on mm. sopimuksia jäänmurtajakapasiteetin yhteiskäytöstä.

Talvimerenkulun kustannukset ovat 60 miljoona euroa vuodessa.

Panostamme maanteiden talvihoitoon

Valtion maanteiden kunnossapidosta vastaavat Väylävirasto ja alueelliset ELY-keskukset yhdessä. Väylävirasto tekee valtakunnalliset talvikunnossapidon linjaukset ja ELY-keskukset kilpailuttavat, solmivat sopimukset ja valvovat kunnossapitourakat.

Talvihoidon palvelutason määrittelee se, mihin talvihoitoluokkaan tie kuuluu. Päätiet kuuluvat korkeimpiin talvihoitoluokkiin, sillä kaksi kolmannesta maantieliikenteestä kulkee näillä teillä. Luonnollisesti myös vähäliikenteisempiä teitä pidetään kunnossa, mutta toimenpideajat ovat pidempiä ja laatuvaatimukset matalammat. Vuoden 2019 alussa nostimme talvikunnossapidon hoitoluokkia lukuisilla teillä.

Väylävirasto käyttää tulevana talvena maanteiden talvihoitoon noin 120 miljoonaa euroa. Viime vuosina olemme panostaneet talvihoitoon enemmän ja se näkyy myös tienkäyttäjien tyytyväisyyden kasvuna. Erityisen myönteistä on se, että raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys talvihoitoon on parantunut jo kahden vuoden ajan.

Kari Wihlman
Väyläviraston pääjohtaja

Lue lisää

Kirjoitus on julkaistu Väyläviraston marraskuun uutiskirjeessä. Pääset tästä lukemaan uutiskirjettä.

Maanteiden kunto nyt: Talvi otetaan vastaan parempikuntoisella tiestöllä kuin viime vuonna

Rautateillä varaudutaan jo talveen - 5 yleisintä haastetta ja ratkaisut niihin

Jäänmurtajat valmiina toimintaan