Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen näkee käynnissä olevan digitalisaation vaikutukset mullistavina infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa. Kun kaikki väylien rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvä tieto on yhteistä ja ajantasaista, kustannukset alenevat, laatu paranee ja tekemisen organisointi muuttuu.
Liikennevirasto on perustamisestaan lähtien painiskellut samojen niukkuustekijöiden keskellä kuin virastoa edeltäneetkin organisaatiot. Korjausvelan jatkuva kasvu on edelleen tosiasia, jonka vahingollisuudesta ammattilaiset ovat olleet yhtä mieltä jo pitkään. Nyt myös poliittisessa päätöksenteossa on nähtävissä merkkejä heräämisestä korjaamaan tätä vakavaa kansantaloudellista ongelmaa.
- Liikenne- ja viestintäministeriö on nyt tehnyt valtionbudjettiin ehdotukseen 200 miljoonan euron vuosittaisesta lisärahoituksesta korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi. On syytä toivoa, että ehdotus menee läpi. Niin tapahtuessa meillä on kolmen vuoden kuluttua käytetty 600 miljoonaa tie- ja rautatieverkon korjaamiseen. Se on hyvä alku 2,5 miljardin, nykyisellään sata miljoonaa vuodessa kasvavan korjausvelan poistamiseksi, Vehviläinen pohtii.
Hän pitää tie- ja rautatieverkoston korjaamiseen osoitettavaa rahoitusta yhtä tärkeänä. Vesitieverkoston tila ei ole hänen mukaansa niin paha, koska se sisältää kuluvia rakenteita suhteellisesti vähemmän.
- Perusväylänpitoon osoitettava lisäraha on tietysti tervetullutta, mutta asiassa on toinenkin puoli: tuo raha otetaan pitkälti uudishankkeiden rahoituksesta. Käynnissä olevat hankkeet pystymme hoitamaan myönnettävällä rahoituksella, mutta yhtään uutta suurta investointihanketta emme pysty lähivuosina käynnistämään.
Maalaisjärkeä päätöksentekoon
Ruusuja Antti Vehviläinen antaa taas siitä, että maan uusi hallitus on ottanut tavoitteekseen purkaa tarpeettomia normeja ja keventää infrahankkeisiin toisinaan liittyvää byrokratiaa.
- Normien purkamisella tarkoitan sitä, ettei hidasteta asioita itsetarkoituksellisella kikkailulla. Rakennustekniset normit ovat tietysti asia erikseen. Sekin on toki syytä ottaa huomioon, että kansalaisten on voitava saada jatkossakin äänensä kuuluviin tärkeissä infrastruktuurihankkeissa, hän täsmentää.
Väylärakentamisen ja väylänpidon hankkeissa on Vehviläisen mukaan entistä paremmat mahdollisuudet vuorovaikutukseen myös hankkeiden sisällä – kiitos digitalisaation. Tietomallit ja kaiken kaikkiaan operointi sähköisesti tuo hankkeisiin tehokkuutta ja laatua. Lisäksi digitalisaatio tulee Vehviläisen mukaan monipuolistamaan tapoja organisoida hankkeet, koska kaikilla osapuolilla on sama yhteinen tieto.
- Näkisin, että digitalisaatio tulee heijastumaan välillisesti jopa urakkamuotojen valintaan. Yksi esimerkki on allianssin yleistyminen, mikä ei ehkä olisi toteutunut ilman digitalisaatiota, Vehviläinen pohtii.
Hän pitää tähänastisia kokemuksia Liikenneviraston allianssihankkeista erittäin myönteisinä.
- Toteutusmuodoissa riittää silti aina kehittämistä. Sama pätee omaan ja oman organisaation toimintaan. Näkisin silti, että Liikenneviraston organisoituminen on nyt – noin kahden ja puolen vuoden sisäänajon jälkeen – aika hyvässä mallissa, hän sanoo.
Teksti: Vesa Tompuri