Vedenalaisia töitä tehdään pitkälti joko kasuunien suojassa tai sukellustöinä. Töiden suunnittelua ja valmistelua ohjaavat hankesuunnitelman lisäksi erilaiset työvaihekohtaiset suunnitelmat, joissa otetaan tarkasti huomioon kunkin rakenneosan vaatimukset.
Rakentamisessa voidaan käyttää samoja rakennusmateriaaleja kuin veden päälläkin, eli betonia, terästä sekä puuta. Parhaiten sopivat materiaalilaadut arvioidaan tarkasti jo suunnitteluvaiheessa.
”Työ- ja laatusuunnitelmissa on eritelty muun muassa resurssit, materiaalit, rakennesuunnitelmat, työvaiheet sekä työvaihekohtainen työturvallisuus. Pyrimme myös tekemään rakenteita jo pinnalla valmiiksi ja laskemaan ne sitten veteen, jotta saamme vähennettyä sukeltajan työtä veden alla”, kertoo allianssin siltatyönjohtaja Anton Sirkama.
Kasuuni toimii vedenpitävänä suojana
Vedenpinnan alapuolisista rakenteista rakennetaan ensimmäisenä kasuunit, jotka mahdollistavat sen, että vedenalaisia töitä voidaan tehdä suojassa vedeltä. Kasuuni on elementeistä muodostuva vesitiivis suojarakenne, joka lasketaan veteen, ja jonka sisällä töitä tehdään.
Kasuuneita tehdään hankkeessa useampi kappale ja niitä rakennetaan vaiheittain – viime viikkoina hankkeessa onkin tehty rakennelmia valmistelevia töitä kasuunien välitukien ja pylonituen T3 kohdalla. Kun kasuunirakennelma valmistuu, sen sisälle valetaan vedenpitävä peruslaatta. Tämä peruslaatta toimii pohjana seuraaville rakenteille, kuten sillan anturalle ja pilareille.
”Kasuunilla vähennetään osaltaan sukeltajien työtä sekä mahdollistetaan veden alle joko osittain tai kokonaan jäävien rakenneosien valaminen”, Sirkama sanoo.
Rakentamisen päätyttyä työnaikaiset kasuunit puretaan pois. Pysyviksi vedenalaisiksi rakenteiksi jäävät kuitenkin kasuunin peruslaatta, osa sillan anturasta sekä porapaalut, joiden päälle uuden sillan kuormat ja rasitukset jakaantuvat. Veden alle jäävien rakenteiden kulumiseen vaikuttavat osin veden virtaus sekä meriveden ja jäiden aiheuttamat korroosiot. Kuluminen ja korroosio otetaan jo rakenteiden suunnittelussa huomioon.
Kuvassa työnalla oleva tersäponttikasuuni Kirjalansalmen sillan työmaalla.
Sukellustyöt vaativat taitoa ja tarkkuutta
Vaikka osa sillan rakenteista pyritään tekemään valmiiksi jo vedenpinnan yläpuolella tai kasuuneissa, vaativat työt väistämättä myös sukeltajien apua. Hankkeessa tehtäviä sukellustöitä ovat muun muassa erilaiset kaapeli- ja pohjakartoitukset, raudoittaminen sekä työvaiheiden vaatimat ennakkovalmistelut, kuten paalutusten tuenta hitsaamalla.
Vesielementti asettaa rakentamiselle omat haasteensa: esimerkiksi Suomessa vesiympäristö on melko sameaa, mikä vaikuttaa sukellusnäkyvyyteen. Sukellustöitä tekevätkin aina kokeneet sukellustyön ammattitutkinnon suorittaneen konkarit.
Rakentamisen turvallisuus on tärkeä osa vedenalaisia sukellustöitä. Ammattisukeltamista voidaan Sirkaman mukaan tehdä vuodenajasta riippumatta, ja sopivat sukellusolosuhteet arvioidaan aina tilanteen mukaan. Esimerkiksi veden virtaukset, meriolosuhteet, sukellussyvyydet sekä vene- ja laivaliikenne tulee ottaa etukäteen huomioon.
”Sukellustöiden suunnittelussa tulee olla erityisen tarkkana. Hankkeen yleisen perehdytyksen lisäksi sukeltajat käyvät läpi hankekohtaisen sukellustöiden turvallisuussuunnitelman, jossa on sukellustyöhön liittyviä turvallisuusasioita”, painottaa Sirkama.
Kaloille taataan kuturauha keväästä alkaen
Rakentamisen ympäristövaikutuksia seurataan tarkasti myös vedenalaisia rakenteita tehtäessä. Seurattavia asioita ovat muun muassa veden laatuun ja virtauksiin liittyvät tekijät sekä rakentamisen vaikutus kaloihin. Lisäksi rakentamisesta, kuten porapaalutuksesta, aiheutuvaa melua vesiympäristöön on tutkittu vedenalaisilla mikrofoneilla.
”Allianssi antaa joka kevät ja kesä kaloille kuturauhan huhtikuun puolesta välistä kesäkuun puoleen väliin. Tämän kututauon aikana emme tee melua-aiheuttavaa tai vettä samentavaa työtä ”, Sirkama korostaa.