null
null Miten väyläinvestoinneista päätetään, Pekka Petäjäniemi?

Miten väyläinvestoinneista päätetään, Pekka Petäjäniemi?

Julkaistu 31.03.2020

Kun uusia infrahankkeita pannaan alulle, tulee investointia harkita eri kantilta. Väylän hankkeista vastaava toimialajohtaja Pekka Petäjäniemi kertoo, miten päätösprosessi etenee.

Rahoituspäätöksen uusista investoinneista tekee aina eduskunta. Väylä toimittaa esityksensä valtion talousarvion valmisteluun päätöksenteon tueksi.

- Teemme Väylässä hankkeen vaikutus- ja vaikuttavuusarvioita suunnitteluvaiheessa. Laskemme muun muassa hyöty-kustannussuhteen investoinnin sekä ylläpidon kannalta. Oleellista on huomioida myös, mitä hankkeen toteuttaminen merkitsee alueellisen kehittymisen kannalta, Pekka kertoo.

Esimerkiksi Luumäki–Imatra-ratahanke pantiin jo edellisen eduskunnan aikana vireille. Hankkeen merkitys etenkin tavaraliikenteelle on suuri. Venäjän matkustajaliikenne puolestaan kulkee tällä hetkellä Vainikkalan kautta, mutta suunnitelmissa on tulevaisuudessa hyödyntää myös Imatran rajanylityspaikkaa henkilöliikenteelle.

- Luumäki–Imatra-ratahanke on tärkeä myös siksi, että meidän tulee ylläpitää saavutettavuutta pääkaupunkiseudulle kohtuuajassa. Kolme tuntia on jo sellainen aika, että jos siinä ajassa pääsee maakunnista pääkaupunkiin junalla, on se kannattavampaa verrattuna oman auton käyttöön tai lentomatkustamiseen, Pekka toteaa.

Ilmastonmuutos ohjaa vahvasti liikenneverkon kehittämistä

Viime kuukausina on ollut merkillepantavaa, että suurin osa uusista infrahankkeista on nimenomaan ratahankkeita. Viime vuoden toisessa lisätalousarviossa kaikki väylämuodot saivat rahoitusta, mutta raideyhteyksien parantaminen painottui. Peräti 12 uudesta kuudestatoista hankkeesta oli ratahankkeita.

Taustalla on tietenkin pyrkimys vastustaa ilmastonmuutosta suosimalla kestävämpiä liikkumisen ja kuljettamisen muotoja.

- Painopiste siirtyy raiteisiin, se on selvä. Kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja kestävän liikkumisen megatrendit vaikuttavat päätöksenteon taustalla. Rataliikenteen priorisoiminen ja kehittäminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan. On toki tärkeää, että samalla kun rakennetaan uusia raideyhteyksiä, huolehditaan rataliikenteen käytettävyydestä, luotettavuudesta ja täsmällisyydestä. Junia ei käytetä, jos niitä ei koeta järkeväksi ja käyttökelposeksi, Pekka muistuttaa. 

Samalla kun rakennetaan uusia raideyhteyksiä on tärkeää huolehdiia rataliikenteen käytettävyydestä, luotettavuudesta ja täsmällisyydestä.

Pidemmän tähtäimen liikennejärjestelmäsuunnitelma tuo työrauhaa

Suomalainen rataverkko on harva. Meillä on noin 6 000 kilometriä valtion raiteita, ja suurin osa niistä on yksiraiteisia. Muualla Euroopassa verkko on tiheämpi, jolloin myös hyödynnettävyys on parempi. Suomalaista rataverkkoa ei ole kehitetty pidemmällä tähtäimellä, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa infrarakentamista on suunniteltu yli hallituskausien. Suomi on nyt kuitenkin menossa samaan suuntaan: ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa valmistellaan paraikaa vuosille 2021–2032 siten, että siitä voidaan päättää keväällä 2021.

Pekka on tyytyväinen kehityssuuntaan:

- Se tuo kaikille osapuolille työrauhan. Resurssit suunnittelussa kuin rakentamisessa on helpompi kohdentaa oikein, kun kokonaisuutta voidaan katsoa rauhassa, hän sanoo.

Väylän hankkeet-toimialan johtaja Pekka Petäjäniemi.

Tulevaisuuden junareitit vielä avoinna

Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu vilkkaasti myös siitä, miten Suomen rataverkkoa kehittämällä saataisiin avattua uusia reittejä Eurooppaan. Pekka toppuuttelee innokkaimpia – Suomessa on nimittäin eri raideleveys kuin Euroopassa.

- Raideyhteydet Eurooppaan ovat kohtuullisen pitkän aikaikkunan takana, vaikka monia mielenkiintoisia ideoita onkin ollut esillä julkisuudessa, kuten Helsinki-Tallinna-tunneli. Meillä on sama raideleveys kuin Venäjällä historiallisista syistä, ja tuota yhteyttä nyt jo aktiivisesti hyödynnetään. Ja onhan hallitusohjelmaakin kirjattu Tornion ja Haaparannan välisen ratayhteyden parantaminen, joka mahdollistaa jatkossa entistä sujuvamman junailun Ruotsin kautta keskiseen Eurooppaan, Pekka kertoo.