Takaisin

Miten pyörätieverkosto kehittyy Suomessa?

Miten pyörätieverkosto kehittyy Suomessa?

Julkaistu 5.5.2020

Väylä kartoitti, millainen rooli valtion omistamalla pyörätieverkostolla on alueellisesti. Valtiolla on pyöräteitä yhteensä 5300 km, ja näistä 2000 km kuuluvat seudullisiin pyöräilyn tavoiteverkkoihin. Valtaosa tavoiteverkkojen pyöräreiteistä on kuntien ja kaupunkien alueilla. Jotta toimivia pyöräilyreittejä syntyy, sekä valtion että kuntien pyöräreittien tulee pelata yhteen.

Toimivan pyörätieverkoston rakentaminen edellyttää tiivistä alueellista yhteistyötä valtion ja kuntien välillä. Alueellisia tavoitteita pyörätieverkostolle ja sen kehittämiselle on tehty 29 isossa ja keskisuuressa kunnassa. Kunnissa tavoiteverkon osana on ollut keskimäärin n. 70 km valtion pyöräteitä. Yhteystarpeita olisi 500 kilometrille valtion pyöräilyteitä.

Mitä kehittämistarpeita pyöräteihin kohdistuu maanteistä vastaavan Väylän näkökulmasta? "Valtion väylillä on merkittävä rooli seudullisten verkkojen syntymisessä. Jotta saavuttaisimme pyöräilyn lisäämiseksi asetetut tavoitteet, pyöräliikenteen verkon tulee tarjota käyttäjälleen sujuva ja laadukas pyöräilykokemus. Kun verkkoa suunnitellaan seudulla yhteistyössä, voidaan löytää ratkaisut, joihin eri tahot voivat sitoutua ja tavoiteverkon toteutuminen nopeutuu. Priorisointia kuitenkin joudutaan tekemään, koska hyviä hankkeita on paljon", sanoo Väylän liikennejärjestelmäasiantuntija Maija Rekola.

Luokittelusta tukea resurssien ohjaamiseen

Osana selvitystä on koottu yhteen pyöräilyreittien luokittelutietoa. Korkeimpaan luokkaan kuuluvat erityiset laatukäytävät ja pääreitit, näiden lisäksi on aluereittejä ja paikallisreittejä. Laatukäytävät ja pääreitit toimivat verkon runkona ja yhdistävät toisiinsa kaupunkikeskuksia ja muita pienempiä asutus- ja palvelukeskuksia. "Luokka on pyöräliikenteen suunnittelun, kuten väylätyypin ja mitoituksen valinnan lähtökohta. Luokittelu ohjaa myös pyöräteiden kunnossapitoa ja kehittämistä. Kun resursseja on niukasti, luokittelun avulla resurssit saadaan ohjattua tehokkaasti niille reiteille, joissa hyötyä saadaan eniten", kertoo liikennejärjestelmäasiantuntija Jukka Peura Väylästä.

Valtaosa kunnista tarkastelee pyöräreittejä yhtenäisellä tavalla, mistä on apua suunnitelmien vertailussa. Alueellista vaihteluakin on, osassa kunnista keskitytään keskusta-alueelle, osassa huomioidaan myös taajamat.

Lisätietoa:

Julkaisu, jossa aluekohtaisten suunnitelmien yhteenvedot: Pyöräteiden toiminnallisen luokittelun kartoitus Suomessa

Väylä, asiantuntija, liikennejärjestelmä Maija Rekola p. 029 534 3058

Väylä, asiantuntija, liikennejärjestelmä Jukka Peura p. 029 534 3031


reaktionapit