Jos merenpohjan muodoista olisi paremmin tietoa, karilleajoista aiheutuvat alusvauriot voitaisiin arvioida aikaisempaa luotettavammin. Tämä tieto auttaisi laivasuunnittelun lisäksi ympäristöonnettomuuksiin varautumisessa, kun mahdollisia öljyvuotoja voitaisiin arvioida paremmin etukäteen. Yksi keino pinnalta katsoen näkymättömien karien analysointiin on pohjan muotojen mallintaminen. Merenpohjan muotoja voi mallintaa esimerkiksi uudella matemaattisella mallilla, joka esitellään Aalto-yliopiston tutkijan Otto Sormusen väitöskirja-artikkelissa.
Artikkelissa esitelty malli kehitettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston Meritekniikan ryhmän kanssa, ja artikkelin kirjoittamiseen ovat osallistuneet myös Antti Castrén Liikennevirastosta sekä professorit Jani Romanoff ja Pentti Kujala Aalto-yliopistosta.
Artikkelin mittausaineisto koostuu Liikenneviraston pääosin merikartoituksen ja vesiväylänpidon tarpeisiin tehdyistä merenmittauksista. Liikenneviraston aineistoa ja myötävaikutus olivat keskeisiä koko artikkelin ilmestymiselle.
Tutkimuksessa havaittiin selkeitä eroja karien koossa ja terävyydessä Haminan ja Sköldvikin tutkimusalueiden välillä, mikä osoittaa että on tärkeää ottaa paikalliset olosuhteet huomioon karilleajon riskejä analysoidessa. Terävä parin metrin levyinen kari voi helposti repiä auki isommankin laivan kaksoispohjan, kun taas usean kymmenen metrin levyinen kari ei välttämättä aiheuta vuotoa kaksirunkoisille laivoille edes suhteellisen kovilla nopeuksilla karille ajaessa.
Artikkelin mukaan karien mallintamiseen soveltuu parhaiten binormaalifunktio, jolla voidaan saada huomattavasti realistisempi käsitys kuin yleisesti käytössä olevalla kartiomallilla. Tuloksia voidaan hyödyntää laivanrakennuksessa. Karilleajoja paremmin kestävät alukset olisivat nykyisiä turvallisempia ja karilleajotilanteen sattuessa ne säästäisivät ihmishenkiä sekä ympäristöä.
Tutkimusartikkelin Estimating sea bottom shapes for grounding damage calculations pääset lukemaan tästä.
