Melu- ja tärinähaittoja halutaan vähentää Liminka–Oulu-kaksoisraiteen ratasuunnittelussa
Väylävirasto ja Sitowise Oy järjestivät tiistaina 11.4.2023 Liminka–Oulu kaksoisraiteen ratasuunnitelmaan liittyen melu- ja tärinävaikutuksiin keskittyvän infotilaisuuden erityisesti Limingan, Kempeleen ja Oulun kuntien asiantuntijoille. Tilaisuuden tavoitteena oli lisätä tietoisuutta melun ja tärinän torjunnasta.
Tärinävaikutukset ovat paikallisia
Ratahankkeissa tärinän vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään aikaisempaa tutkimustietoa, arvioidaan laskennallisesti rakennusten vaurioitumisriskiä sekä asumisviihtyvyyttä alueella ja tutkitaan junaliikennöinnin nykytilannetta ja ennustetta tulevasta liikenteestä.
Junien nopeudella on todettu olevan vaikutusta tärinäriskialueen laajuuteen. Tavarajunat aiheuttavat enemmän tärinävaikutuksia kuin matkustajajunat, vaikka matkustajajunat kulkevat noin 200 km/h ja tavarajunien kulkunopeus on noin 70 km/h. Tärinävaikutukset ovat yhteydessä junien massaan, joka on tavarajunilla tyypillisesti ollut suuri suhteessa matkustajajunien massaan. Liminka–Oulu ratasuunnitteluhankkeessa on havaittu, että tavarajunien liikennöinti on kuitenkin muuttunut vuoden 2022 aikana. Venäjän transitoliikenteen loputtua tavarajunien massa on ollut pienempi, liikennöinnin määrä on vähentynyt ja samalla tärinävaikutukset ovat pienentyneet. Tulevaisuuteen suuntautuneessa ratasuunnittelussa pyritään arvioimaan myös sitä, onko tavarajunien liikennöinti nykyisenlaisena pysyvä tilanne vai tuleeko tavarajunaliikenne palaamaan aktiiviselle tasolle muutamien vuosien kuluttua.
Tietoa voidaan hyödyntää kaavoituksessa
”Suunnittelun yhteydessä syntyy tärinään liittyvää tietoa, jota voidaan hyödyntää paikallisesti esimerkiksi kaavoituksessa. Tärinä voidaan ottaa huomioon alueen rakentamisessa muun muassa erilaisilla maaperään ja rakennuksiin kohdistuvilla ratkaisuilla”, kertoo Sitowisen johtava asiantuntija Pekka Taina.
Tärinävaikutuksia voidaan torjua muun muassa radan rakenteiden ja perustusten avulla tai suunnittelemalla rakennusten perustukset vastaamaan alueen tärinäkuormaan. Esimerkiksi paaluille rakentamisen on todettu vähentävän tärinän vaikutuksia. Lisäksi rakennuksen runko ja välipohjat voidaan suunnitteluvaiheessa mitoittaa niin, että vältetään tärinästä aiheutuvien resonanssien herääminen. Myös maankäytön suunnittelulla voidaan tarpeen vaatiessa luoda tärinäntorjuntaa.
”Meidän täytyy suunnittelussa miettiä tarkkaan, mihin ja miten laajalla alueella melun ja tärinän torjuntatoimenpiteitä on realistista rakentaa. On harmillinen tosiasia, ettei hyvää vaihtoehtoa saa halvalla eikä täydellistä ratkaisua ole todennäköisesti saatavilla isollakaan rahalla”, Taina toteaa.
Raideliikenteessä junatyyppi ja ajonopeus vaikuttavat melun tasoon
”Junaliikenteen aiheuttaman meluntorjunnan tarve on Liminka–Oulu suunnittelujaksolla merkittävä”, toteaa Sitowisen melu- ja ilmanlaatuosaston ryhmäpäällikkö Tiina Kumpula.
Melulta suojattava kohde tulisi saada peitettyä meluesteellä riittävän pitkältä matkalta ja riittävän korkealla esteellä, jotta toivottu torjuntavaikutus toteutuisi. Yksittäisiä, erittäin lähellä rataa sijaitsevia, kohteita on mahdollista suojata melulta myös lyhyehköillä esteillä, mutta useiden lyhyiden meluesteiden rakentaminen radan varrelle on kokonaisuudelle epäedullista.
Melun leviämistä estävä rakenne toimii tehokkaimmin, kun melueste sijaitsee lähellä melun aiheuttajaa tai lähellä melulle altistuvaa kohdetta. Esteen lähialueella melueste toimii tehokkaasti, kun alueelle muodostuu niin sanotusti äänivarjo. Meluntorjunnassa hyödynnetään melulaskentamallia, joka laskee torjuntaratkaisussa tarvittavan esteen korkeuden, etäisyyden ja pituuden tarpeen sekä huomioi saavutetun vaimentuman määrän.
Vähän useammalle vai paljon harvoille?
Melun ja tärinän torjuntaan etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja. Tärinän ja melun torjuntaratkaisujen kustannukset ovat luonteeltaan erittäin suuria ja ratkaisujen tarkka mitoittaminen, erityisesti tärinän osalta, sisältää runsaasti epävarmuustekijöitä.
”Mitä enemmän vaimennusta pitäisi saada, sitä kalliimmaksi torjuntaratkaisut tulevat. On huomioitava, että torjuntatehokkuuden raja tulee kuitenkin jossain vaiheessa vastaan, eikä torjunnalla saavutettu melutason alenema ole enää kustannustehokasta tietyn rajan jälkeen. Hankkeessa tulee todella tarkkaan harkita, mitä on kannattavaa lähteä toteuttamaan ja mitä ei,” kertoo Kumpula.
Infotilaisuudessa esitettyjen faktojen ja alustavien ratkaisuvaihtoehtojen perusteella on todettavissa, ettei melun ja tärinän vaikutusten torjuntaan Liminka–Oulu kaksoisraiteen ratasuunnitelmahankkeessa ole täydellistä ratkaisua. Kolmen kunnan alueella sijaitseva hankealue on laaja ja melu- ja tärinävaikutusten torjuntaa kaipaavia kohteita on jokaisessa kunnassa.
Hankkeen suunnittelussa huomioidaan, mille alueille ja mihin vaikutuksiin torjuntatoimenpiteitä on realistista ja kannattavaa kohdistaa. Hinta ja saavutettu torjuntatehokkuus vaikuttavat tehtäviin valintoihin. Hankkeen melu- ja tärinävaikutusten torjunnassa joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä koskien sitä, parannetaanko melun ja tärinän vaikutusten torjuntaa vähän useammassa paikassa hankealueella vai panostetaanko muutaman tietyn kohteen suojaamiseen.
Suunnittelun tueksi toivotaan palautetta alueiden asukkailta ja toimijoilta. Liminka–Oulu ratasuunnitelmaan voi antaa palautetta karttapalautekyselyssä.