Tieturvallisuuden johtava asiantuntija Noora Airaksinen tuli työhön mukaan keväällä. Hän on perehtynyt Väyläviraston vastuulla oleviin maantieverkon toimiin sekä koordinoi niiden toteutusta ja jalkautusta. ”Väyläviraston tehtävänä on varmistaa, että minimoimme tienpidon ja tieympäristön riskit”, hän kertoo. ”Emme saa kaikkia riskejä pois onnettomuuksien taustalta, mutta hoidamme tienpidon turvallisuuden näkökulmasta niin hyvin kuin mahdollista.”
Tienpitoon liittyviä riskejä ehkäistään ja lievennetään
Yleensä ihmisen käytös aiheuttaa onnettomuuden. Onnettomuustietoinstituutin koordinoima onnettomuustutkinta perustuu onnettomuuksien syntyyn ja seurauksiin vaikuttaneiden riskitekijöiden tunnistamiseen ja analysointiin. Tutkinnassa puhutaan välittömistä riskeistä ja taustariskeistä, ja ne jaetaan inhimillisiin, ajoneuvoon, liikenneympäristöön ja lainsäädäntöön liittyviin riskeihin. Välitön riski vaikuttaa akuutisti onnettomuuden syntyyn ja taustariskit puolestaan selittävät välittömän riskin syntyä.
”Jos kuljettaja esimerkiksi nukahtaa rattiin ja ajaa tieltä ulos törmäten kaiteeseen tai valaisinpylvääseen, kirjataan välittömäksi riskiksi nukahtaminen ja taustariskiksi voidaan kirjata ainakin tieympäristön törmäyskohde eli kaide tai valaisinpylväs sekä kuljettajan vireystila. Taustariskejä tunnistetaan yleensä useita”, Airaksinen kuvailee.
”Tienpitoon liittyvät asiat esiintyvät harvemmin välittömänä riskinä, mutta taustariskeinä ne näkyvät useammin”, Airaksinen toteaa. ”Taustariskejä ruotimalla näemme, mihin asioihin voisimme Väylävirastossa puuttua. Näitä riskejä ja niiden esiintyvyyden kehitystä on hyvä seurata jatkossa myös kokonaisuutena tarkemmin, vaikka kaikkea emme voikaan eliminoida. Yksittäisiä tieympäristön ja tienpidon riskiryhmiä arvioidaan jo nykyisin säännöllisesti muun muassa ohjetöiden päivitysten taustaksi.”
Sata toimea tieympäristön turvallisuuden parantamiseen ja hoitoon
”Strategian kirjaus liikennejärjestelmän ja sen osien turvallisuudesta on Väylävirastolle keskeisin, sillä se sisältää tieympäristön parantamisen ja hoidon”, Airaksinen huomauttaa. Myös raideliikenne on mukana. Vuoteen 2026 ulottuvassa suunnitelmassa on reilut sata kehittämistoimea ja ne koskevat nykyistä tieverkkoa. ”Toimia ovat esimerkiksi nopeusrajoitusohjeen tarkistaminen, automaattisen nopeudenvalvonnan kehittäminen sekä jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen.”
Työtä seurataan koko kauden ajan. 5-vuotiskauden päätteeksi tarkastellaan aikaansaannoksia sekä pohditaan uusia toimia ja syvällisempiä kehitystarpeita. Jo nyt on tiedossa, että työ jatkuu Liikenne12-kauden loppuun eli vuoteen 2032.
Ihmisen valinnat vaikuttavat teiden turvallisuuteen
Liikenneturvallisuudesta ei voi puhua ilman keskustelua asenteista. ”Ihminen valintoineen on isoin asia turvallisuudessa. Liikenteessä vaikuttavat nopeus, tarkkaamattomuus, väsymys ja päihteet, joiden takana voi olla mielenterveyteen ja elämänhallintaan vaikuttavia asioita”, Airaksinen kuvailee. ”Siksi myös sosiaali-ja terveystoimen hallinnonala on mukana työssä. Väylävirasto on kampanjoi yhdessä muiden toimijoiden kanssa asenteiden muokkaamiseksi.”
Väylävirasto ja ELY-keskus pyrkivät hillitsemään nopeuksia nopeusrajoitusjärjestelmällä, jota liikenneympäristö tukee. Lisäksi toteutetaan automaattista nopeudenvalvontaa, jossa osapuolina ovat Väylävirasto, ELY-keskus, Fintraffic, Poliisihallitus ja paikallinen poliisilaitos. ”Valvontakohteiden valinta, suunnittelu, toteutus ja käyttöönotto sekä seuranta tehdään laajassa yhteystyössä. Lisäksi kunnat toteuttavat valvontaa omalla katuverkollaan yhteistyössä poliisin kanssa."
Yhteisöllistä ajattelua liikenteessä
Vaikka liikenneturvallisuus on menneinä vuosikymmeninä parantunut merkittävästi, liikenneturvallisuuden nollavisioon on matkaa. ”Meillä on kova työ päästä alemmas luvuissa. Tästä eteenpäin työ monimutkaistuu, koska taustalla on lukuisia asioita. Muun muassa ihmisten yleinen hyvinvointi näkyy myös liikenteessä, koska liikenne on osa meidän elämäämme. Liikennekulttuurimme on ollut kovin yksilökeskeistä. Voisiko yhteinen kriisi lisätä yhteisöllistä ajattelua myös liikenteessä?“ Airaksinen pohtii.
Mittarit kertovat, miten hyvin Väyläviraston onnistuu tiestön ylläpidossa ja saavuttaa laatuvaatimuksemme. Onnettomuustilastoista ja -tutkinnasta saadaan hyvää tietoa. ”Parhaillaan pohdimme, miten muutoin voisimme mitata omaa suoriutumistamme väylänpitäjänä. Meidän täytyy hyödyntää kaikkea saatavilla olevaa tietoa turvallisuustilanteen parantamiseksi. Tietoa tulee tutkia ja analysoida huolellisesti, jotta opimme ja voimme tienpidon toimin ehkäisemään onnettomuuksia vieläkin paremmin.”, Airaksinen painottaa.
”Toivon, että liikenneturvallisuuden arvostus kasvaa yhteiskunnassa. Meidän on tärkeä pitää asiaa esillä yhdessä muiden viranomaisten kanssa”, Airaksinen kiteyttää.