null Luumäki-Imatra-ratahanke: rataliikenne pääsee Saimaan kanavan uudelle ratasillalle juhannuksena

Luumäki-Imatra-ratahanke: rataliikenne pääsee Saimaan kanavan uudelle ratasillalle juhannuksena

Julkaistu 16.06.2020

Luumäki-Imatra-ratahanke saavuttaa ison merkkipaalun juhannuksena, kun Saimaan kanavan ylle rakennettu uusi ratasilta avataan junaliikenteelle.

Uuden ratasillan rakennusurakka on ollut käynnissä syksystä 2018 asti. Kun silta valmistuu, voidaan vanha silta poistaa käytöstä hyvin palvelleena, mutta ehdottomasti käyttöikänsä päähän tulleena.

Vanhan ratasillan kunnosta johtuen on liikennöintinopeutta ratasillalla jouduttu viimeisen vuosikymmen aikana rajoittamaan. Uusi ratasilta tuokin mukanaan merkittävän parannuksen rataosuuden liikennöitävyyteen.

"Uusi ratasilta luo puitteita rataosan kapasiteetin nostamiselle. Nyt yksiraiteisena käyttöön otettava ratasilta ja noin kahden kilometrin rataoikaisu on toteutettu kaksoisraide huomioiden. Toisen raiteen lisäksi uudet rakenteet mahdollistavat akselipainojen nostamisen 22,5 tonnista 25 tonniin ja myöhemmin tarvittaessa 27,5 tonniin. Saimaan kanavan ratasilta ja rataoikaisu on suunniteltu ajatellen 200 km/h nopeutta. Kun silta otetaan liikenteen käyttöön, tullaan nopeus nostamaan vaiheittain tämän hetken nopeuskaavion mukaiseen maksiminopeuteen 140 km/h. Liikennöintinopeuden kannalta tilanne tulee siis kohentumaan huomattavasti,” kertoo Luumäki-Imatra-ratahankkeen projektipäällikkö Joonas Hämäläinen Väylävirastosta.

Saimaan kanavan ratasiltojen historia alkaa 1930-luvulta

Saimaan kanava on ollut aina tärkeä reitti liikenteelle ja tavarakuljetuksille. Kanavayhteydestä puhuttiin ensimmäisen kerran jo 1500-luvulla.

Ensimmäinen kanavan ylittävä ratasilta toteutettiin 1930-luvulla Karjalan radan rakentamisen yhteydessä. Valmistuessaan vuonna 1933 Lauritsalan kääntösilta oli Pohjoismaiden suurin avattava silta. Toinen ratasilta valmistui 1967. Vesi- ja raideliikenteen liikennemäärien kasvun myötä toteutettiin Saimaan kanavan kolmannen rakentamisen yhteydessä ratasilta kiinteänä vesiliikenteen vaatimukset huomioiden. Nyt valmistuva, järjestyksessään kolmas ratasilta sijoittuu miltei samoille sijoille ensimmäisen ratasillan kanssa. Uusi silta huomioi sekin kehittyvän raide- ja vesiliikenteen: radan osalta liikennöintinopeuden sekä akselipainon, ja vesiväylän osalta alkukulkukorkeuden.

Ratasillan sijainti vaikutti suunnitteluun ja rakentamiseen

Ratasilta sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävässä paikassa, joten rakenteiden ulkonäköönkin tuli kiinnittää tavanomaista enemmän huomioita. Oli tärkeää, että silta sekä muut alueelle toteutettavat rakenteet istuvat ympäristöön.

Suunnittelussa tuli huomioida myös rakentamisen aikana käytössä ollut vanha ratasilta, vesiliikenne ja kanavaan sijoittuvat rakenteet:

"Uuden sillan suunnittelussa tuli huomioida raide- ja vesiliikenteen turvallinen liikennöinti rakentamisen aikana ja tulevaisuudessa. Suunnitteluratkaisulla muun muassa sillan välituet siirrettiin kanavan luiskiin ja varmistettiin niiden kestävyys törmäystilanteissa. Uusien rakenteiden suunnittelussa huomioitiin korostetusti raideliikenteen käytössä olevan ratasillan rakenteet. Alusrakenteiden paalujen sijainteja selvitettiin arkistotutkimuksin, jotta uuden sillan paalutus onnistuisi vaurioittamatta vanhoja rakenteita," Hämäläinen selittää.

Lisäksi oli tärkeää sovittaa jo suunnitteluvaiheessa vesi-ja raideliikenteen ehdoilla suoritettavat työvaiheet liikennekatkoihin.

Saimaan kanavan ratasillan urakka käynnistyi elokuussa 2018

Urakka piti sisällään useita isoja työvaiheita. Korkealla sijaitseva ratasilta vaati suuret ratapenkereet, sillan alusrakenteet pitkät paalut sekä liittorakenteinen silta paljon terästä ja betonia.

Maapenger rakennettiin urakan alkuvaiheessa lähiseudulta tuodusta kiviaineksesta. Sillan pääkannattajan teräsosat valmistettiin Oulussa, josta ne kuljetettiin Lappeenrantaan. Teräsrakenne siirrettiin paikoilleen joulukuussa 2019, ja sillan kannen valutyöt alkoivat tiistaiaamuna 17.12.2019.

Urakan näkyvin osuus on luonnollisesti uusi ratasilta, mutta urakkaan sisältyi myös muita töitä. Raideliikenteen siirtäminen uudelle ratasillalle vaatii noin kahden kilometrin rataoikaisun toteuttamisen. Samassa yhteydessä rakennettiin myös Pontuksen ratasilta.

”Molemmat ratasillat rakennettiin leveydeltään toisen raiteen mahdollistaviksi, vaikka tässä yhteydessä toteutetaankin vain toinen raide. Uuden radan rakentaminen vaatii luonnollisesti myös uuden ratainfran, kuten turvalaitteet, sähköratarakenteet, radan päällysrakenteen eli sepelin sekä pölkyt ja kiskot,” Hämäläinen luettelee.

Urakoitsijana kohteessa toimii GRK Infra Oy. Uusi ratasilta otetaan käyttöön juhannuksena 2020 vuorokauden pituisessa liikennekatkossa, mutta kohteen työt jatkuvat vuoden 2020 loppuun asti. Merkittävimpinä työvaiheina on vielä edessä muun muassa käytöstä poistettavien siltojen purkutyöt. Vanhan Saimaan kanavan ratasillan purkaminen aloitetaan ratarakenteiden purkamisella juhannuksen jälkeen. Sekä Saimaan kanavan ratasillan että Pontuksen alikulkusillan purkamisesta aiheutuvista liikennehaitoista tiedotetaan erikseen.

 

 

Lisätietoja:

Joonas Hämäläinen, projektipäällikkö, Väylävirasto, puh. 029 534 3536

Tommi Rosenvall, projektipäällikkö, Väylävirasto, puh. 029 534 3830

 

Hankkeen nettisivut: https://www.vayla.fi/luumaki-imatra-ratahanke

Hanke Facebookissa: https://facebook.com/luumakiimatra

 

Luumäki-Imatra-ratahankkeen tavoitteena on kehittää rataosuuden palvelutasoa parantamalla välityskykyä, toimintavarmuutta ja häiriötilanteiden hallintaa. Se tähtää tavaraliikenteen toimintaedellytysten ja henkilöliikenteen palvelutason parantamiseen. Hankkeen toteuttaminen tukee myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn ylläpitoa ja kehittämistä, sekä parantaa alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden viihtyvyyttä vähentämällä liikenteen melua ja päästöjä.

Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.