Viime aikoina hankkeen työmailla on louhittu etenkin Luumäki–Lappeenranta-välin perusparannusosuudella, mutta louhintoja on tehty myös kaksoisraideosuudella sekä Törölän, Tapavainolan ja Rasinsuon liikennepaikkojen urakan yhteydessä. Louhintoja jatketaan ensi vuonna.
Luumäki–Imatra-hankkeen kohdalla louhinnat liittyvät hankkeen tavoitteisiin nostaa junien kulkunopeutta ja akselipainoa. Radan rakennetta tulee parantaa, jotta näihin tavoitteisiin päästään.
Mihin louhintaa tarvitaan jo olemassa olevalla radalla?
Louhimisen tarve tuntuu maallikostakin loogiselta, kun rakennetaan uutta rataa, mutta louhintoja joudutaan joskus tekemään myös radan alta.
”Louhintojen tarkoituksena on paitsi leventää kallioleikkauksia ja muun muassa ojia ja siten leventää rata-aluetta, myös parantaa radan kuivatuksia. Rataan kohdistuvat vaatimukset ovat vuosien saatossa muuttuneet, lisäksi radan alla esiintyy routimista, jota halutaan estää parantamalla kuivatuksia”, selittää valvoja Tapio Ruuskanen.
Pikkutarkkaa puuhaa
Yhdellä kerralla voidaan louhia maltillinen määrä, ainakin jos vertaa vaikkapa tiehankkeeseen.
”Ratamaailmassa louhintoja tehdään pieni alue kerrallaan. Louhinta tulee ehtiä tehdä liikennekatkon aikana, joten ei voi ahnehtia liikaa. Lisäksi riippuu kovasti myös louhittavan alueen sijainnista, mitä ehditään tehdä”, Tapio kertoo.
Keskeinen turvallisuusperiaate louhintatöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa rautatiealueella tai sen läheisyydessä on, etteivät louhintatyöt aiheuta vaaraa ja häiriöitä junaliikenteelle tai vahingoita radan rakenteita ja laitteita.
Liikennekatkon rajaaman aikaikkunan lisäksi louhintoja tehtäessä täytyy huomioida mahdollisesti lähellä kulkevat tiet ja sen liikenne sekä ympäröivä asutus. Fingridiltä pitää hakea lupa louhintaan voimalinjojen läheisyydessä, lisäksi myös lähistöllä kulkevat maakaasulinjat pitää huomioida. Kalliossa saattaa piillä myös yllätyksiä menneiltä vuosilta:
”Kun on kyse alueesta, jossa on aiemminkin louhittu, pitää porauspaikat puhdistaa huolellisesti, jotta mahdolliset vanhat vaaratekijät voidaan havaita ennen porauksen aloittamista. Näitä yllätyksiä on löytynyt hankkeenkin alueelta, eli varovainen pitää olla. Louhinnassa pitää huomioida yllättävän paljon asioita, se vaatii ammattitaitoa. Onneksi meillä on ollut hyvä porukka tekemässä”, Tapio kiittelee.
Poraukset olivat käynnissä Huomolassa.
Myös Toikkalassa louhittiin kesällä.
Louhinnan prosessi
Louhintaprosessin aluksi kartoitetaan ne kalliot, joissa on louhintatarve. Maaperätutkimuksia tehdään ennakkoon, jotta on parempi käsitys siitä, minkälaisen maaperän kanssa ollaan tekemisissä. Tämän jälkeen kalliopinta puhdistetaan ja siihen porataan reikiä panoksia varten. Osa tästä työstä tehdään jännitekatkossa, jos työskennellään riittävän lähellä sähkörataa.
Liikennekatkon aluksi tehdään iso liuta suojelutoimenpiteitä.
”Sähkörata on aivan ratarakenteen yläpuolella, se pitää tietenkin suojata, samoin kuin kiskot ja kaapelikanavat”, Tapio luettelee.
Jos louhintoja tehdään radan alapuolella, joudutaan tietenkin raiteet purkamaan pois.
”Kiskot katkaistaan ja nostetaan syrjään muiden ratarakenteiden ohella, suoritetaan louhinta ja rakennetaan rata taas paikoilleen. Louhitulle alueelle asetetaan joksikin aikaa alennettu kulkunopeus, ennen kuin rata saadaan tuettua ja palautettua ennalleen”, Tapio selittää.
Louhitut kivet ajetaan pois ja läjitetään. Kiviä voidaan mahdollisesti käyttää muualla.
Louhinnat saatiin tällä kertaa valmiiksi Ylikkälässä.
Tapio nostaa lopuksi esiin yhden tärkeän osan louhintaprosessia: tärinämittaukset.
”Sähköratarakenteet ovat herkkiä, joten niitä mitataan jatkuvasti töiden aikana. Ulkopuolinen tarkastaja tarkastelee louhintatöiden lähellä sijaitsevia asumuksia tärinöiden osalta”, hän kertoo.
Juttu on julkaistu Luumäki-Imatra-ratahankkeen uutiskirjeessä. Voit liittyä uutiskirjeen jakelulistalle tämän linkin kautta: tilaa uutiskirje