null Kehä I Laajalahti: Linnustolaskentaa Laajalahdessa

Kehä I Laajalahti: Linnustolaskentaa Laajalahdessa

Julkaistu 29.4.2020

Laajalahden Natura 2000 -alueeseen Espoossa kuuluu 192 hehtaarin laajuinen matala, avara ja ruovikkoinen merenlahti. Avovesialueen ja ruovikon lisäksi siihen rajautuu tulvametsiä, lehtokasvillisuutta, entistä peltoa ja pensaikkoa.

Laajalahden luonnonsuojelualueen maisemaa huhtikuussa 2020.

Laajalahti on luokiteltu kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi. Väylä ja Espoon kaupunki tilaavat Laajalahden lintuseurannan hankkeen myötä Ympäristösuunnittelu Envirolta, josta laskijoina toimivat Pekka Routasuo ja Esa Lammi. Linnustolaskenta on tärkeää, koska sillä seurataan rakentamisen aikaisia vaikutuksia ja varmistetaan, ettei siitä aiheudu merkittävää haittaa Natura-alueen luontoarvoille. Alueella pesivät muun muassa ruisrääkkä ja luhtahuitti. Muuttoaikaan alueella levähtävät runsaslukuisina puolestaan kaulushaikara, laulujoutsen, pikkujoutsen ja uivelo.

Kysyimme muutaman kysymyksen Espoon kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöasiantuntija Laura Lungrenilta alueen linnustoseurannasta.

Miksi lintulaskentaa tehdään?

Uudenmaan ELY-keskus on velvoittanut Kehä I parantaminen -hanketta (Väylä) sekä Raide-Jokeria (Raide-Jokeri-allianssi) seuraamaan rakentamisen vaikutuksia Laajalahden Natura-alueeseen. Linnustolaskennat ovat osa vaikutusten seurantaa, joilla varmistetaan, että rakentamisesta ei aiheudu merkittävästi haitallisia vaikutuksia Natura-alueella. Seurannalla varmistetaan vaikutusten arviointien paikkansapitävyys, kuten esimerkiksi se, että rakentamisen ja Natura-alueen väliin jätetty suojavyöhyke on ollut riittävä.

Kuinka usein lintulaskentaa tehdään Laajalahdessa?

Metsähallitus, joka vastaa Laajalahden Natura-alueen hoidosta, on yleensä seurannut Laajalahden linnuston tilaa.  Nyt käynnissä oleva Envirolta tilattu seuranta liittyy Raide-Jokerin rakentamiseen ja Kehä I:n parantamiseen. Rakentamisen ajan linnustoa tullaan seuraamaan joka vuosi ja pari vuotta rakentamisen päätyttyä.

Vaikuttavatko lintulaskennan tulokset jollain tavalla Kehä I parantaminen, Laajalahden kohta -hankkeeseen?

Lintujen pesimä- ja muuttorauha on huomioitu jo rakentamisen suunnitellussa (asemakaavojen merkinnät sekä määräykset, rakentamisen yleissuunnitelmat) ja rakentamiseen liittyvissä luvissa, joissa on määritetty, kuinka lähellä Natura-alueen rajaa saa tehdä mitäkin toimenpiteitä ja mitkä rakentamistoimet ovat kiellettyjä pesintä- ja muuttorauhan aikana 1.4.–15.8. Lintulaskentojen tulokset voivat vaikuttaa rakentamiseen, mikäli laskennoissa havaitaan pesinnän heikentymistä tai häiriintymistä. Jos näin käy, niin rakentamisen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia linnustoon tulee lieventää.

Mihin kaikkialle Laajalahden lintulaskennan tulokset ilmoitetaan?

Laskennan tulokset ilmoitetaan tilaajalle ja rakennuttajalle (Väylä, GRK, Raide-Jokeri-allianssi), Espoon kaupungille (myönnettyjen lupien ja kaavojen toteutumisen valvonta), Uudenmaan ELY-keskukselle (luonnonsuojelulain toteutumisen valvonta) sekä Metsähallitukselle (Laajalahden Natura-alueen hoito).  

Luontopolut ja lintutornit  

Laajalahden Natura- ja luonnonsuojelualueilla saa liikkua vain merkityillä luontopoluilla. Paras paikka tarkkailla lintuja on lintutorni, joita Laajalahden Natura-alueella on kaksi: Villa Elfvikin edustalla ja Maarin lintutorni Otaniemessä. Luontopolut ja lintutornit on merkittynä oheiseen karttaan.

 

Karttakuva Laajalahden alueen luontopoluista ja lintutorneista.