Liikkumisen tavat muuttuvat hitaasti, alueelliset erot suuria

Liikkumisen tunnusluvut ovat pysyneet pitkälti ennallaan. Vuonna 2016 suomalaiset tekivät kotimaassa keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa, kulkivat 41 kilometriä ja käyttivät aikaa liikkumiseen tunnin ja 13 minuuttia vuorokaudessa. Yhteensä kotimaanmatkoja oli vuositasolla 5,1 miljardia ja kilometrejä kaikkiaan 76 miljardia.

Useimmiten alla on auto

Koko maata tarkasteltaessa kulkupelinä matkoilla on useimmiten auto (45% matkoista), auton kyydissä matkustajana tehtiin 15% matkoista. Pyörällä, kävellen tai julkisilla kulkuvälineillä tehtiin 37% matkoista. Kulkutavat ovat muuttuneet hieman aiemmasta: Henkilöautomatkat ovat aiempaa pidempiä ja joukkoliikennematkat aiempaa lyhyempiä.

”Huolimatta siitä, että erilaisten liikkumispalveluiden valikoima on kasvamassa, tavat ovat toistaiseksi melko vakiintuneita. Lisäksi liikkumisen alueelliset erot ovat suuria erityisesti kestävien liikkumismuotojen eli jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksissa”, kertoo kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen. ”Erojen taustalla vaikuttavat seudun koko, joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet, alue- ja yhdyskuntarakenne ja ikärakenne. Myös pitkäjänteinen pyöräilynedistämistyö näkyy siinä, että eri seuduilla pyöräilyn osuudet vaihtelevat.”

Vaihtoehdoista ollaan kuitenkin tietoisia. Keskimäärin 34 prosentille matkoista olisi vastaajien itsensä mukaan löytynyt vaihtoehtoinen kulkutapa. Henkilöautoilijoista 15 prosenttia näki kestävät liikkumismuodot automatkalleen vaihtoehtoisina. Kaikkiaan 44 prosenttia suomalaisista kertoi käyttävänsä joskus kimppakyytiä. Useimmin kimppakyyti valittiin harrastuksiin liittyvillä matkoilla.

”Voimmekin vetää johtopäätöksen, että kestäviä liikkumismuotoja on edelleen tarpeen yhteistyössä edistää, jotta päästään Suomelle asetettuihin liikenteen ilmastotavoitteisiin. Toistaiseksi kestävien liikkumismuotojen osuudet eivät ole merkittävästi kasvaneet valtakunnallisella tasolla. Potentiaalia asialle on kuitenkin olemassa”, Viinikainen summaa.

Eniten liikuttaa vapaa-aika  
 
Noin neljäsosa suomalaisten kotimaanmatkoista liittyy työhön tai koulutukseen, yli kolmasosa vapaa-aikaan, vajaa kolmasosa ostoksiin ja asiointiin ja kymmenesosa kyyditsemiseen ja saattamiseen. Noin joka kolmas kodin ja työpaikan välinen työmatka tehdään kestävillä liikkumismuodoilla.

” Etätyön ja liikkumisen suhde on kiinnostava asia. Työssäkäyvistä reilu viidennes oli tehnyt etätyötä edeltävän viikon aikana. Etätyötä tekevät erityisesti ne, joiden työmatkat ovat pitkiä. Kodin ja työpaikan välisen työmatkan keskipituus oli kaikkein korkein 1–2 työpäivää viikossa etätöitä tehneillä, keskimäärin 26 kilometriä”, sanoo liikenneasiantuntija Harri Lahelma. ”Lisäksi heillä työviikkoon liittyy usein työasiointia. Keskimääräinen matkasuorite oli 1–2 työpäivää etätyötä tekevillä jopa 83 kilometriä vuorokaudessa.”

Elämäntilanne näkyy liikkumisessa ja liikkumattomuudessa
 
Suomalaisten kulkemat kilometrit vaihtelevat merkittävästi elämäntilanteen mukaan. Tutkimukseen osallistunut ikäihminen liikkui keskimäärin noin 17 kilometriä vuorokaudessa. Keskimääräiselle autoilijalle kilometrejä kertyi vuorokaudessa 52. Suomalaisista 19 prosenttia ei liikkunut tutkimuspäivän aikana lainkaan.

Tutkimustulokset viittaavat lasten, nuorten ja aikuisten jalankulun ja pyöräilyn vähenemiseen. Sen sijaan iäkkäämpien henkilöiden jalankulku ja pyöräily ovat hieman lisääntyneet. Eläkeiän saavuttaneiden naisten pyöräily on kasvanut. Myös lapsiperheiden vanhempien pyöräilysuoritteessa on hienoista kasvua.

Miten tutkimus tehtiin? 

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on vuodesta 1974 alkaen noin kuuden vuoden välein toteutettu kyselytutkimus. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta ja henkilöliikennematkojen väestöryhmittäisistä, ajallisista ja alueellisista eroista.

Henkilöliikennetutkimus on ympärivuotinen ja se kattaa kaikki viikonpäivät ja vuodenajat. Uusimmassa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten liikkumista ajanjaksolla 1.1.–31.12.2016. Tutkimukseen oli mahdollista vastata puhelimitse, verkossa ja kirjeitse. Vastausaste oli 44 prosenttia. Kaikkiaan tutkimukseen vastasi yli 30 000 suomalaista.

Henkilöliikennetutkimukseen osallistui ensimmäistä kertaa kaupunkiseutuja omilla lisäotoksillaan. Mukana olivat Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seudut, Joensuun ydinkaupunkiseutu, Päijät-Hämeen maakunta, Riihimäen seutukunta, Salo, itäinen Uusimaa ja läntinen Uusimaa. Tutkimus tehtiin kaikilla seuduilla yhtaikaa.

Liikkumisen tunnuslukuja selvitetään laajoilla henkilöliikennetutkimuksilla lähes kaikissa EU-maissa.

Lisätietoja:

Lisätietoja tutkimuksesta ja tutkimusjulkaisut ovat saatavissa verkko-osoitteessa www.hlt.fi

Kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen p. 029 534 3920

Liikenneasiantuntija Harri Lahelma p. 029 534 3963

Valtakunnallisen ja seutukohtaisten raporttien lisäksi aineistosta on laadittu teemoittaisia faktakortteja, jotka koskevat pyöräilyä, joukkoliikennettä, liikkumispalveluiden potentiaalia ja työmatkoja.