Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen edellyttää uusia ratkaisuja
Kansallinen MAL-verkosto, Liikennevirasto ja Kuntaliitto tilasivat ”Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen” -hankkeen. Työn toteutti Sitowise Oy. Tavoitteena oli valtion väylien liikenneratkaisujen ja kaupunkiseutujen maankäytön yhteensovittaminen.
Hankkeeseen valittiin neljä suunnittelukohdetta; valtatie 4 Jyväskylässä, Valtatie 10 Turun seudulla, valtatie 12 Lahden seudulla ja Tampereen kehätien sisäiset maantiet. Suunnittelukohteissa analysoitiin eri osapuolten tavoitteita, tunnistettiin haasteita, sekä kehitettiin uusia ratkaisu- ja toimintamalleja.
Kaupunkiseutupolitiikalle uusi suunta
Kaupunkiseudun sisäistä yhteistyötä tulisi vahvistaa olemassa olevia prosesseja kehittämällä ja nivomalla niitä nykyistä tiiviimmin yhteen. Seudullinen liikennejärjestelmätyö, joka sisältää tasapuolisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelun, voisi muodostaa perustan yhteistyölle. Toimiva lopputulos edellyttää riittävää ymmärrystä suunnittelutilanteesta ja luottamuspääomaa eri toimijoiden kesken. Vahva kaupunkiseudun sisäinen yhteistyö tulisi tunnistaa voimavaraksi myös maakunnan sisäisessä yhteistyössä. Kaupunkiseudun yhteinen ääni vuoropuhelussa valtion kanssa on merkittävä edistysaskel myös valtion kannalta.
Valtio, maakunta, kaupunkiseudut ja kunnat ovat toimijoita joilla kullakin on omat organisoitumisrakenteensa, päätöksentekoelimensä ja -prosessinsa. Valtio luo kaupungeille ja kaupunkiseuduille kehitysedellytyksiä. Vastaavasti kaupunkien ja kaupunkiseutujen toimenpiteillä on suuri merkitys valtakunnallisten yhteyksien kehittymiselle. Haasteena on, että valtion rooli kaupungeissa on nykytilanteessa epäselvä. Valtiolla ei myöskään ole yhtenäistä kantaa kaupunkien kehittämiseen, vaan kukin hallinnonala toimii itsenäisesti ja koordinoimattomasti omista lähtökohdistaan. Jatkossa tarvitaan integroidumpaa, pitkäjänteisempää ja ennakoivampaa kaupunkiseutupolitiikkaa.
Seudullinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen suunnittelu kytkeytyvät toisiinsa
Keskeiset valtakunnalliset suunnittelujärjestelmän muutokset, MRL-uudistus ja laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä tukevat toiminnallisen kaupunkiseudun sisäistä yhteistyötä. MRL-uudistuksen yksi keskeisistä pohdittavista kysymyksistä on valtion ja kuntien eri toimijoiden roolit ja päätäntävalta prosessissa sekä ohjauksen sitovuus suhteessa suunnittelun vaatimaan joustavuuteen. Uudistuksen tavoitteeksi on asetettu alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän yksinkertaistaminen, rakentamisen ohjauksen kehittäminen ja lain toimeenpanon helpottaminen. Uudistuksen taustalla ovat alueidenkäytön ja rakentamisen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, jotka haastavat nykyisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän.
Maakunnallinen ja kaupunkiseudun sisäinen yhteistyö ja päätöksenteko tulee kytkeä sopivalla aikajänteellä valtakunnalliseen suunnitteluun. Yhteistyöhön ehdotetaan nelivuotista vaalikausiin kytkettyä sykliä. Se on maakunta- ja kaupunkiseututasolla ja myös valtionhallinnon näkökulmasta luonteva, koska se liittää suunnittelun ja poliittisen päätöksenteon aikajänteet toisiinsa. Alueellinen työ tuottaa tietoa valtakunnalliseen kaksitoistavuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja toisaalta kansalliset valinnat ja painotukset voidaan ottaa huomioon alueellisessa suunnittelussa.
Sopimukset yhteistyön kehittämisen välineinä
Erilaisten aie- ja yhteistyösopimusten tekeminen vahvistaa kaupunkiseudun toimintaa, kun suunnitellut toimet pitää kiteyttää sopimuksen muotoon. Sopimus myös motivoi yhteistyöhön ja tavoittelemaan laadukasta maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelua, kun sen tulos johtaa konkreettisiin toimiin. Kaupunkiseudun ja valtion väliset aiesopimukset lisäävät osapuolten sitoutumista ja luottamuspääomaa. Hyöty tulee myös kärkitoimien priorisoinnista.
Vyöhyketarkastelut liikenteellisten taitekohtien suunnittelussa
Vyöhykkeille sekä eri vyöhykkeillä kulkeville väylille tulee löytää tasapaino. Vyöhykkeet auttavat tunnistamaan liikenteellisiä taitekohtia, joissa liikenteen luonne ja koostumus muuttuvat. Muutos heijastuu toisaalta siihen, millaiset väylän liikenteelliset ominaisuudet korostuvat ja toisaalta siihen, millaista maankäyttöä väylän tuntumaan on mahdollista sijoittaa.
Loppuraportti verkossa:
”Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen - tulkintoja ja ehdotuksia esimerkkikohteiden analyysien pohjalta” -raportti (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä nro 53/2018) löytyy seuraavista linkeistä
https://www.liikennevirasto.fi/julkaisut/tutkimukset-ja-selvitykset/v.-2015
http://www.mal-verkosto.fi/julkaisut/hankkeiden_loppuraportit
Lisätiedot
Teija Snicker-Järvinen, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, apulaisjohtaja Liikennevirasto [email protected] 029 534 3610.
Tero Piippo, MAL-verkoston projektipäällikkö, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä [email protected] 0400 388735.
Johanna Vilkuna, liikenneasiantuntija, Kuntaliitto [email protected] 040 869 7836.
