Liikenneviraston tavoitteena sujuva ja turvallinen talviliikenne maanteillä, kiskoilla ja merellä

Liikennevirasto varautuu talveen väylillä muun muassa suunnitelmallisella kunnossapidolla, urakoitsijoiden laadunvalvonnalla ja riittävällä määrällä jäänmurtajia. Lisäksi tarvitaan tienkäyttäjän ja kunnossapitäjän yhteispeliä.
Väylänpidon talvivalmiuksien kehittämistä ovat osaltaan auttaneet aiemmat, keskimääräistä kylmemmät talvet, jotka välillä koettelivat liikennettä ankarastikin. Viime talvi kuitenkin oli sään ja liikenteen kannalta suhteellisen normaali.

Rautateillä varauduttu suuriinkin lumimääriin
 
Liikennevirasto on suunnitellut useita toimenpiteitä, joiden avulla rautatieliikenteen täsmällisyyttä on parannettu. Lumitöiden organisointia on kehitetty, kaatumavaarassa olevia puita poistettu ja vaihteisiin asennettu lumiharjoja. Suuriinkin lumimääriin on varauduttu, samoin rautatieliikenteen kannalta keskeisen Helsingin iäkkään asetinlaitteen ongelmiin niin hyvin kuin se on mahdollista.
 
Liikennevirasto on parantanut lumitöiden organisointia vuosittain. Urakoitsijat laativat erilliset, alueelliset lumityösuunnitelmat yhteistyössä Liikenneviraston, liikenteenohjauksen ja rautatieoperaattorin kanssa. Lumityösuunnitelmien tavoitteena on turvata mahdollisimman häiriötön junaliikenne. Laiturialueiden kunnossapidossa töiden ajoituksessa otetaan erityisesti huomioon aikataulujen mukainen matkustajaliikenne. Lumityön laatuvaatimukset pidetään jo aiemmiksi talvikausiksi kiristetyllä tasolla, ja työt tehdään aina liikenteen ehdoilla.
 
Liikenneviraston yhteistyökumppanit rautateiden talvikunnossapidossa ovat urakoitsijat, VR Group ja HSL.
 
Talviliikenne onnistuu tienkäyttäjän ja tienpitäjän yhteispelillä
 
Maanteillä talvikauteen valmistaudutaan vakiintunein laatuvaatimuksin ja menettelyin. Väylänpidon niukka rahoitustilanne ei vaikuta liikenneväylien talvikunnossapitoon.

Alueurakoitsijat vastaavat talvikunnossapidosta niiden laatuvaatimusten pohjalta, jotka tienpitäjä eli Liikennevirasto ja alueelliset ELY-keskukset asettavat.

Talviliikenteen onnistuminen maanteillä on tienkäyttäjien ja tienpitäjän yhteinen asia. Talvikelit vaativat jokaiselta kuljettajalta ennakointia talveen valmistautuessa, yksittäistä matkaa suunnitellessa ja ennen kaikkea liikenteessä. Säiden vaihtelun myötä myös huonot kelit lisääntyvät. Jokainen auraus tai muu kunnossapitotehtävä ottaa aina oman aikansa.

Liikennevirasto tiedottaa poikkeuksellisista keliolosuhteista mm. vaihtuvilla tienvarren opasteilla, www-sivuillaan sekä radioiden ja navigaattoreiden kautta liikennetiedotteilla. Akuuteissa liikenneongelmissa palvelee Tienkäyttäjän linja, p. 0200 2100. Talvikunnossapidosta, tienpidosta ja liikenteestä palautetta voi antaa Liikenteen asiakaspalveluun.

Talveen varaudutaan yhdeksällä jäänmurtajalla
 
Liikennevirasto varautuu normaaliin talveen merillä. Käytössä on viisi perinteistä ja kaksi monitoimimurtajaa. Liikennerajoituksia asetetaan satamiin jääpeitteen paksuuden mukaan samoilla periaatteilla kuin aiempina talvina. Talven ankaruutta voidaan ennustaa vasta tammikuussa. Satamien liikennerajoituksilla varmistetaan ensisijaisesti alusliikenteen turvallisuus.
 
Talvimerenkulku on monen osapuolen yhteispeliä: satamien, varustamojen, teollisuuden, rahtaajien, murtajien, luotsien ja VTS-keskusten.
 
Liikenneviraston asettama tavoite palveluntuottajilleen on, ettei alusten keskimääräinen odotusaika saisi ylittää 3,5 tuntia. Viime talvena tämä tavoite täyttyi hyvin: keskimääräinen odotusaika odottamaan joutuneilla oli 3,31 tuntia.


Eniten euroja teiden talvikunnossapitoon

Teiden kunnossapito kokonaisuudessaan maksaa noin 415 miljoonaa euroa, josta talvihoidon osuus on noin 100 miljoonaa euroa. Urakat ovat 4–7-vuotisia laatuvastuu-urakoita.
 
Rautateillä talvikunnossapidon vuosikustannukset ovat talvesta riippuen noin 20–30 miljoonaa euroa. Summa koostuu varsinaisista talven lumitöistä ja roudan keväisin aiheuttamista lisätöistä.
 
Korkeat talvimerenkulun kustannukset vaikuttavat suoraan kansainväliseen kilpailukykyymme. Liikennevirasto pyrkii yhteistyöllä Ruotsin Merenkulkulaitoksen kanssa minimoimaan jäänmurron kustannuksia. Näin myös varmistetaan turvallinen ja palveluvelvoitteen täyttävä avustustoiminta. Jäänmurron kustannukset vaihtelevat noin 40–60 miljoonaan, josta Saimaan osuus on noin miljoona. Viime talven kustannukset (jäänmurto ja hinaajat) olivat noin 54 miljoonaa euroa – polttoaineiden osuus nousi nyt 11,5 miljoonaan euroon.