Hyppää sisältöön

Liikennevirasto varautuu maanteiden, rautateiden ja merien talveen

Julkaistu 28.9.2012

Liikennevirasto on varautunut tulevaan talveen väylillä muun muassa suunnitelmallisella kunnossapidolla, maanteiden laadunvalvonnan tehostamisella ja riittävällä jäänmurtajamäärällä.

Keskimääräistä kylmemmät kolme peräkkäistä talvea koettelivat liikennettä. Kovat talvet nostivat ongelmakohdat esiin ja auttoivat pohtimaan ja kehittämään väylänpitäjän talvivalmiuksia.
 
Rautateiden lumityösuunnitelmat takaavat häiriöttömän junaliikenteen
 
Talvikaudeksi 2012–2013 Liikennevirasto on suunnitellut useita toimenpiteitä, joiden avulla rautatieliikenteen täsmällisyyttä voidaan parantaa. Lumitöiden organisointia on parannettu, kaatumavaarassa olevia puita poistettu ja vaihteisiin asennettu lumiharjoja. Suuriinkin lumimääriin on varauduttu, samoin iäkkään asetinlaitteen ongelmiin niin hyvin kuin se on mahdollista.
 
Liikennevirasto on parantanut lumitöiden organisointia vuosittain. Urakoitsija laatii erilliset, alueelliset lumityösuunnitelmat yhteistyössä Liikenneviraston, liikenteenohjauksen ja rautatieoperaattorin kanssa. Lumityösuunnitelmien tavoitteena on turvata mahdollisimman häiriötön junaliikenne. Laiturialueiden kunnossapidossa töiden ajoituksessa otetaan erityisesti huomioon aikataulujen mukainen matkustajaliikenne. Lumityölaatuvaatimukset pidetään jo aiemmiksi talvikausiksi kiristetyllä tasolla, ja työt tehdään aina liikenteen ehdoilla.
 
Liikenneviraston yhteistyökumppanit rautateiden talvikunnossapidossa ovat VR Group ja HSL.
 
Vaihtelevat säät ovat haaste niin tienkäyttäjälle kuin tienpitäjällekin
 
Maanteillä talvikauteen valmistaudutaan pääosin vakiintunein laatuvaatimuksin ja menettelyin. Sovittu laatu- ja palvelutaso on tärkeää varmistaa. Väylänpidon niukka rahoitustilanne ei vaikuta liikenneväylien talvikunnossapitoon.
 
Alueurakoitsijat vastaavat talvikunnossapidosta niiden laatuvaatimusten pohjalta, jotka tienpitäjä eli Liikennevirasto ja alueelliset ELY-keskukset asettavat. Käytännön työt tekevät suurelta osin alueurakoitsijoiden aliurakoitsijat.
 
Talviliikenteen onnistuminen maanteillä on tienkäyttäjien ja tienpitäjän yhteinen asia. Talvikelit vaativat jokaiselta kuljettajalta ennakointia talveen valmistautuessa, yksittäistä matkaa suunnitellessa ja ennen kaikkea liikenteessä. Säiden vaihtelun lisääntyessä myös huonojen kelien määrä lisääntyy. Jokainen auraus tai muu kunnossapitotehtävä ottaa aina oman aikansa.
 
Tienkäyttäjät voivat ilmoittaa akuuteista ongelmista Tienkäyttäjän linjalle, p. 0200 2100. Yleistä palautetta talvikunnossapidosta, tienpidosta ja liikenteestä otetaan vastaan Liikenteen asiakaspalvelussa, p. 0206 90300 tai [email protected] .
 
Talveen varaudutaan yhdeksällä jäänmurtajalla
 
Liikennevirasto varautuu normaaliin talveen merillä. Käytössä on viisi perinteistä ja kaksi monitoimimurtajaa. Liikennerajoituksia asetetaan satamiin jääpeitteen paksuuden mukaan samoilla periaatteilla kuin edellisinä talvina. Talven ankaruutta voidaan ennustaa vasta tammikuussa. Satamien liikennerajoituksilla varmistetaan ensisijaisesti alusliikenteen turvallisuus.
 
Talvimerenkulku on monen osapuolen yhteispeliä: satamien, varustamojen, teollisuuden, rahtaajien, murtajien, luotsien ja VTS-keskuksien.
 
Liikenneviraston asettama tavoite palveluntuottajilleen on, ettei alusten keskimääräinen odotusaika saisi ylittää 3,5 tuntia. Viime talvena tämä tavoite täyttyi hyvin: ilman odotusta läpi päässeiden alusten määrä ylitti reilusti 90 prosentin vaatimustason, ja keskimääräinen odotusaika odottamaan joutuneilla oli 3,16 tuntia.
 
Kaikkien väylien talvikunnossapitoon käytetään yhteensä yli 150 miljoonaa euroa
 
Teiden kunnossapito kokonaisuudessaan maksaa noin 415 miljoonaa euroa. Talvihoidon kustannukset ovat tästä noin 100 miljoonaa euroa. Urakat ovat 4–7-vuotisia laatuvastuu-urakoita.
 
Rautateillä talvikunnossapidon kustannukset ovat talvesta riippuen noin 20–30 miljoonaa euroa vuodessa. Summa koostuu varsinaisista talven lumitöistä ja roudan keväisin aiheuttamista lisätöistä.
 
Korkeat talvimerenkulun kustannukset vaikuttavat suoraan kansainväliseen kilpailukykyymme. Liikennevirasto pyrkii yhdessä Ruotsin Merenkulkulaitoksen kanssa minimoimaan jäänmurrosta syntyvät kustannukset. Samalla varmistetaan turvallinen ja palveluvelvoitteen täyttävä avustustoiminta. Jäänmurron kustannukset vaihtelevat noin 30–50 miljoonan euron välillä. Viime talven kustannukset (rannikon jäänmurto, hinaajat ja Saimaan jäänmurto) olivat yhteensä noin 33,8 miljoonaa euroa, josta polttoaineiden osuus oli 5,8 miljoonaa euroa. Saimaan jäänmurron osuus kustannuksista on noin miljoona euroa vuodessa.

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta