Hyppää sisältöön

Lahden kaupungin näkökulmasta uusi Lahden eteläinen kehätie palvelee koko maakuntaa

Julkaistu 4.3.2021 8.00

 

Lahden keskustan kiertävä uusi eteläinen kehätie on jo ensimmäisinä kuukausinaan osoittanut hyödyllisyytensä. Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, maankäytön johtaja Petri Honkanen ja päivittäin kehätien rakentamista seurannut projekti-insinööri Antti Ojanen ovat tyytyväisiä monestakin syystä: keskustan kehittämistä voidaan vihdoin edistää, Lotilan teollisuusalueen yrittäjiltä satelee kiitosta hyvistä liikenneyhteyksistä ja puhelin soi huomattavasti aiempaa useammin, kun uusia yrityssijoituspaikkoja tiedustellaan. Kaikki kolme ovat myös henkilökohtaisesti kokeneet kehätien hyödyt itä-länsi-suuntaan ajettaessa.

Kehätie tuo Lahdelle ja koko seudulle elinvoimaa

Kehätien myötä Lahdessa käynnistyi suuria hankkeita; radan vartta kehitetään asumisen ja liiketoiminnan näkökulmasta, keskustan kulkuyhteyksistä tehdään entistä turvallisempia ja uusia teollisuusalueita valmistellaan vastaanottamaan yrityksiä.

-          Valtatien 4 ja valtatien 12 risteys on kehätien myötä Etelä-Suomen logistisesti parhaimpia paikkoja. Pippo-Kujalan alueesta on tullut enemmän yritysyhteydenottoja kuin aikoihin. Hyvä aloituspaukku oli, kun Viking Malt marraskuussa ilmoitti investoivansa 90 miljoonaa euroa uuden mallastamon rakentamiseen. Tämä kansainvälinen yritys on jo alkujaan lahtelainen, mutta ei ollut itsestään selvää, että se sijoittaa uuden mallastamonsa Lahteen tai edes Suomeen. Sillä, että meillä oli tarjota alue, jossa on logistiset ja muut edellytykset kohdallaan, oli iso merkitys yrityksen sijoittumispäätökselle, toteaa kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho Lahdesta.

 

Kuva: Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho kehätien yläpuolella, Lotilan teollisuusalueelle kulkevalla ramppisillalla. Lahden eteläisen kehätien myötä yhteydet Lotilan teollisuusalueelle ovat parantuneet huomattavasti.

-          Pippo-Kujalan elinkeinoelämän käytössä olevan alueen ensimmäinen osa on Viking Maltin myötä käytännössä täynnä, alueelta löytyy vielä muutama tontti, joiden osalta käydään tiiviitä neuvotteluja toimijoiden kanssa. Kaavoitus suuntautuu seuraavaksi etelän suuntaan. Meillä on isoja toimijoita, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta sijoittua uudelle teollisuusalueelle ja neuvotteluja on käynnissä. Käytännössä uuden alueen asemakaavan valmistumisen tavoitevuosi on 2022, jonka jälkeen tehdään vielä esirakentamista, maankäytön johtaja Petri Honkanen Lahdesta kertoo.

Lahden kaupunginhallitus on vuoden 2021 talousarviossa varannut viisi miljoonaa euroa Pippo-Kujalan alueen rakentamiseen, joten työt alueella etenevät suunnitellusti. Sekä Alho että Honkanen painottavat, että Pippo-Kujalan lisäksi kehätie toi tulleessaan toisenkin, maakunnallisesti erittäin merkittävän logistiikka alueen – Nostavan.

Läpiajoliikenteen siirtyminen ja Nostava mahdollistavat keskustan rata-alueen kehittämisen

Eteläisen kehätien valmistuttua läpiajoliikenne ja raskaat liikennevirrat siirtyivät pois keskustasta. Tämä mahdollistaa koko radanvarren alueen kehittämisen. Radanvarren alueelle keskustaan on tulossa uusia asuinalueita, toimisto- ja liikerakentamista, liityntäpysäköintiä ja mahdollisesti hotelli.

Nostava on Lahden näkökulmasta se alue, mihin logistiikkaa voidaan tulevaisuudessa keskittää. Nostavan alueelle on esimerkiksi tarkoitus siirtää Lahden keskustan ratapihalla edelleen sijaitsevaa logistiikkaa, jolloin keskustan ratapihan aluetta pystytään kehittämään vielä nykyistä laajemmin. Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie edesauttaa koko maakuntaa ja mahdollistaa Nostavan tyylisten alueiden kehittämistä.

-          Jos ja kun myös ratapihan alueen logistiikka saadaan siirrettyä Nostavaan, mahdollistaa se noin 6 000 uutta asukasta alueelle. Alue on jo osin kaavoitettu, mutta lisää kaavoitettavaa on edelleen. Itse rakentaminen taas on noin 10 vuoden urakka, joten kestää vielä aikansa, ennen kuin muutokset alkavat näkyä. Itse olen innostunut tästä, sillä aseman uusi alue tulee ydinkeskustan kylkeen kiinni ja vieläpä erittäin hyvillä liikenneyhteyksillä. Olemme myös mukana Suomirata -hankkeessa, joka toteutuessaan toisi todella nopean yhteyden Helsinki-Vantaan lentokentälle – yhtä nopean kuin Espoosta lentokentälle, Olli Alho laskeskelee.

Turvallista liikkumista Mannerheimintiellä ja puhdasta pohjavettä

Päivittäin noin 500 täysperävaunullista rekkaa valitsee Lahden keskustan läpiajon sijaan uuden kehätien. Tämä on parantanut keskustan liikenneturvallisuutta huomattavasti. Monet muistavat vielä vuonna 2016 sattuneen onnettomuuden, jossa vanhalla valtatiellä rikkihappoa kuljettanut säiliörekka törmäsi kerrostalon edessä olevaan puuhun ja maahan vuosi joitakin kymmeniä litroja rikkihappoa. Nyt rekat pääsevät kulkemaan sujuvampaa reittiä ja siellä, missä kehätie ylittää pohjavesialueen, on pohjavesialue suojattu.

 

Kuva: Maankäytön johtaja Petri Honkanen Ajokadun sillalla. Taustalla näkyvät Liipolan maantietunnelit, joista kulkee päivittäin noin 9 000 ajoneuvoa.

Liikennevirtojen siirtyminen pois keskusta-alueelta vähentää myös ilmansaasteita, jolloin esimerkiksi pakkasaamuina keskustaan kertyvät ilmansaasteet vähenevät ja viihtyisyys alueella paranee. Petri Honkanen kertoo, että myös keskustan liikenneväyliä kehitetään:

-          Myös kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia parannetaan, kuitenkin henkilöautoliikenteellä säilyvät samat reitit kuin tähänkin asti – tosin aiempaa turvallisimpina. Liikenteen turvallisuus paranee myös sen seurauksena, että keskustan alueen katujen sekä Mannerheiminkadun osalta nopeuksia tullaan laskemaan nykyisestä.

Projekti-insinöörillä työpiste kehätien projektitoimistossa

Lahden kaupungin projekti-insinööri Antti Ojanen on toiminut linkkinä rakennusprojektin ja Lahden kaupungin välillä alusta asti. Yhteistyön tiiviyttä kuvaa hyvin se, että Ojasella oli oma työpiste projektitoimistossa.

-          Projektin laajuus ja vaikutukset, kuten Uudenmaankadun laajentaminen nelikaistaiseksi, yllätti jonkin verran kaupungin ja katuympäristön ihmisiä. Kaupungilla oli luonnollisesti totuttu kaupunkimaiseen ympäristöön ja vanha valtatiekin on vuosien myötä hyvin naamioitunut kaupunkikuvaan. Väyläviraston ja kaupungin yhteistyön käynnistyminen jo suunnitteluvaiheessa oli ensisijaisen tärkeää.

Rakennussuunnitelmiin tehtiin myös muutoksia ja lisäyksiä Lahden kaupungin toiveesta. Kaupunki halusi leveämpiä ja erotellumpia kävelyn ja pyöräilyn väyliä Renkomäestä Launeelle ja poikittaisyhteytenä Helsingintieltä itään Luhdantaustankadulle. Lahden kaupunki maksoi rakentamisesta syntyvät lisäkustannukset, mutta rakentamisen yhdistäminen kehätiehankkeeseen tehosti ajankäyttöä ja toi kustannussäästöjä.

-          Kehätien töiden edetessä kaupungin maankäytölle alkoi tulla kyselyitä uusista teollisuustonteista. Kyselyjen kirvoittamana kaupungin toiveeksi nousi jatkaa uudelle Pippo-Kujalan teollisuusalueelle. Kujalankatu rakennettiin Vanhanradankadun päähän saakka allianssin hankelaajennuksena käyttäen samaa urakoitsijaa, joka rakensi Lahden päätä kehätiestä ja jolla oli valtatien 4 liittymien rakentamisen myötä kalusto valmiina paikan päällä. Myös tämä katu saatiin rakennettua nopealla aikataululla ja järkevin kustannuksin.

Kuva: Lahden projekti-insinööri Antti Ojanen on toiminut linkkinä rakennusprojektin ja Lahden kaupungin välillä. Antti Ojasen taustalla kaivinkone työn teossa Patomäen kentän työmaalla.

Vuorovaikutus asukkaiden kanssa on ollut aktiivista

Kehätietä rakennettaessa vuorovaikutus on ollut tärkeässä roolissa ja asukkailta on saatu paljon kyselyitä. Juttua tehdessä halusimme selvittää mitä kysymyksiä kaupunkilaiset ovat esittäneet, ja mikä on ollut tavallisin huolenaihe?

Projekti-insinööri Antti Ojanen kokee, että asukkaiden päähuolenaiheena oli rakentamisesta syntyvä työmaameteli ja tärinä etenkin Liipolassa tunnelin rakentamisen aikana. Lopullisen tien melu ja melunsuojaus nousivat myös huolenaiheiksi.

-          Saamme edelleen hieman palautetta melusta, ja olemme luvanneet selvittää asiaa keväämmällä. Omassa pihassakin huomasin heti liikenteen käynnistyessä, että tuolta kulmasta kuuluu paljon kovempi kohina kuin ennen, kehätiestä kuuloetäisyydellä asuva Ojanen toteaa. Vastaavasti harjun päällä Hämeenlinnantien varressa ihmisillä on valtatien siirtymisen myötä helpompi olla, sillä ohikulkuliikenne kiertää nyt pitkälti keskusta-alueen.

Rakentaminen kokonaisuutena sujui pitkälti oppikirjan mukaan ja päivittäisessä työssä mukana ollut Ojanen toteaa, että Uudenmaankadun urakkakin saatiin todella hyvin suoritettua sen jälkeen, kun urakoitsija uudelleen järjesteli rakentamiseen käytetyt resurssit kesällä 2019.

Alkuvuodesta 2021 ulkoilumahdollisuudet ja niiden puute on puhuttanut asukkaita kaikkein eniten. Sekä Patomäen kenttä että Liipolan virkistysalue on rakenteilla. Virkistysalue aukeaa asukkaille kesällä 2021. Kesällä käynnistyvät myös Patomäen kentän istutus- ja vihertyöt ja jalkapalloharrastajat pääsevät nauttimaan uudesta kenttäalueesta kesällä 2022.

Kaiken kaikkiaan fiilikset ovat hyvä

Maankäytön johtaja Petri Honkasen tyytyväisyyttä lisää muukin kuin uuden maankäytön mahdollisuudet:

-          Lotilan logistinen sijainti on parantunut – ei tarvitse enää kierrellä ja kaarrella pitkiä lenkkejä ennen kuin pääsee moottoritielle. Uskon, että kehätien vaikutus heijastuu Nastolaan saakka, siis paljon laajemmalle, kuin pelkästään Lahden ja Hollolan alueelle.

Projekti-insinööri Antti Ojanen toteaa, että on oppinut todella paljon uusia asioita, kun on saanut tehdä yhteistyötä Väyläviraston, urakoitsijoiden ja rakennuttajakonsultti HTJ:n rautaisten ammattilaisten kanssa.

-          Mikä tärkeintä, luottamus on ollut kympillä koko porukassa ja se on pelastanut monet kohdat ja tehnyt työstä helppoa.

Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho vielä summaa, että fiilikset ovat loistavat ja kiittää Väylävirastoa erittäin hyvästä yhteistyöstä. Alho mainitsee myös viestinnän, josta hänelle asti on kantautunut todella hyvää palautetta:

-          Asukkaille on pystytty viestimään hyvin ja tilaisuuksia pidetty – koronakaan ei ole haitannut, sillä on keksitty uusia tapoja viestiä. Asukkaat ovat kokeneet avoimen viestinnän erittäin hyväksi. Lopuksi totean vielä, että kun näin iso hanke on vuoden edellä aikataulusta ja pysyy budjetissa, niin se on kympin suoritus.

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Janne Wikström, Väylävirasto, puh. 029 534 3600,[email protected]

Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, Lahti, puh. 040 5954543, [email protected]

Maankäytön johtaja Petri Honkanen, Lahti, puh. 050 5594160, [email protected]

Projekti-insinööri Antti Ojanen, Lahti, puh. 044 716 1133, [email protected]

Hankkeen tiedottaja, viestintäkonsultti Minna Kylänpää, Valve Group Oy, puh. 050 527 6696, [email protected]

Seuraa hanketta:

www.vayla.fi/vt12letke    

https://www.facebook.com/vt12letke/  

www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)

 

Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismah­dollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen.