Projektijohtaja Antero Mäkilä rakentaa siltaa Turun kaupungin ja Kupittaa–Turku-ratahankkeen välille

Tässä juttusarjassa raotamme hanketoimiston ovea ja kerromme Kupittaa–Turku-ratahankkeen rautaisista asiantuntijoista. Nyt hanketta ja omaa työarkeaan avaa Turun kaupungin projektijohtaja Antero Mäkilä. 

Kupittaa–Turku-ratahankkeen vuosi on alkanut Aurajoen ratasillan purkua valmistelevilla töillä. Väylävirasto toimii hankkeen rakennuttajana ja tilaajana Turun kaupungin omistukseen tulevien väylien ja rakenteiden osalta. Yksi hankkeelle aikaa ja osaamista antavista ammattilaisista on Turun kaupungin projektijohtaja Antero Mäkilä. 

Keväällä 2022 Antero lähti Turun kaupungin matkaan ja sai Linnanniemen, Kupittaan kärjen ja Ferry Terminal Turku -hankkeen lisäksi työpöydälleen Kupittaa–Turku-ratahankkeen. Suurissa yhteistyöinfrahankkeissa hän tuo neuvottelupöytään Turun näkökulman ja vie asioita kohti yhteistä tavoitetta – esimerkiksi sujuvaa ja turvallista raideliikennettä. 

”Kupittaa–Turku-ratahankkeessa toimin linkkinä hankkeen ja Turun kaupungin välillä, vien kaupungille tietoa hankkeesta ja edistän kaupungin osalta lupia, päätöksiä ja suunnitelmia”, projektijohtaja kuvailee. 

Yksi silta kestää noin sata vuotta, pitkän ihmiselämän verran. Kun Turun ydinkeskustaa ja Aurajoen kansallismaisemaa muutetaan merkittävästi, herättää rakennustyö Anteron mukaan tunteita niin kansalaisissa kuin virkamiehissäkin. Ihmisillä on halu ja oikeus tietää, mitä hankealueella tapahtuu ja millä aikataululla.  

”Kun jaksamme tuttujen reittien ja rutiinien muutokset, mahdollistaa hanke muun muassa Elämyskeskus- ja Matkakeskus-hankkeiden etenemisen, uusien työpaikkojen syntymisen ja elämyksellisten asuntojen rakentamisen”, hän rohkaisee.

Työmaakokouksissa ja -käynneillä Antero piipahtaa 1–2 päivänä viikossa, ja muulloin päivät täyttyvät erilaisista kokouksista ja palavereista. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan – ja hiotaan – joka ainoana työpäivänä. Omat vahvuudet ja heikkoudet pitää pystyä tunnistamaan. 

Sillat ja kaksoisraiteet syntyvät yksi kerrallaan, pitkäjänteisen suunnittelun ja rakentamisen tuloksena. Kaupunkien ja Väyläviraston saumaton yhteistyö on suurissa ja pienissä infrahankkeissa korvaamattoman tärkeää. 

”Pienessä kuplassa pysyttelyn sijaan kannatan rehellisyyttä, avoimuutta ja jokaisen osapuolen kuuntelua. Hanke on alusta loppuun asti Väyläviraston ja Turun kaupungin yhteinen, ja siksi hyvä keskusteluyhteys osapuolten välillä on kaikki kaikessa”, Antero kertoo.  

Vuorovaikutustaitojen lisäksi johtajan täytyy kyetä pitämään projektin koko elinkaari tekemisen kiintotähtenä. Hankkeen isosta kuvasta kumpuaa myös motivaatio kantaa vastuuta päätöksistä ja ratkaista haasteita: Kupittaa–Turku-ratahankkeen kaltaisia isoja hankkeita ei kovin usein toteuteta, ja on etuoikeus saada olla sellaisessa mukana. 

”Joka päivä näen ja opin jotain uutta. Intohimo tekemiseen säilyy, kun saan sekä osallistua kaupunkikuvan kehittämiseen että kehittyä itse”, Antero sanoo. 

Sattuma johdatti Anteron armeija-aikana opiskelemaan rakennustekniikkaa. Kaverin vinkistä hän erikoistui infraan ja valmistui lopulta ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan insinööriksi. Tie vei ennen Turun kaupungin pestiä Destialle, Rauman kaupungin katupäällikön tehtäviin ja Rauman sataman työpäällikön toimeen.  

Kupittaa–Turku-ratahankkeeseen Antero tuo monialaista osaamista niin katu-, vesistö-, kunnallis- kuin kaavarakentamisen parista. Monipuolinen ymmärrys rakentamisesta, rakennuttamisesta ja kunnossapidosta auttaa ennakoimaan esimerkiksi urakoitsijoiden työmaalla kohtaamia haasteita ja tekemään linjakkaita päätöksiä. 

Väyläsyvennyksistä ja ruoppauksista kaupunkirakentamiseen siirtynyt projektijohtaja ei tahdo sammaloitua vaan oppia rakentamisesta mahdollisimman paljon. Voitettavia haasteita riittää, sillä infrakohteiden toivotaan tulevaisuudessakin syntyvän kustannustehokkaasti, kestävän pitkään ja tarjoavan kävijälleen kauneutta ja erilaisia kokemuksia. 

”Olen saanut kulkea rikkaan taipaleen urallani. 2000-luvun alkupuolella sain mahdollisuuden erikoistua siltoihin, mutta halusin rakentaa monipuolisesti. Tahdon edelleen ennen kaikkea kokeilla erilaisia asioita ja olla infran osaaja”, Antero kuvaa ammatillista tavoitettaan. 

Tulevaisuudessa siintävät Varsinais-Suomen lähijunahankkeet ja tunnin juna. Nyt projektijohtajan katse on kuitenkin Raunistulan jalankulun ja pyöräilyn sillassa ja muissa turkulaisissa rakentamisen hedelmissä.

Seuraa hanketta: 
https://vayla.fi/kupittaa-turku-ratahanke
www.facebook.com/KupittaaTurkuratahanke 

Kupittaa–Turku-ratahankeen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa raideliikennettä koko Varsinais-Suomessa ja Rantaradalla. Lisäksi hanke mahdollistaa osaltaan Helsinki–Turku nopean junayhteyden toteuttamisen. Ratapihoilla tehtävien muutostöiden ansiosta Turun asemanseudulla vapautuu maata alueen kehittämiseen ja rautatieaseman henkilölaiturialueen turvallisuus ja esteettömyys paranevat. Hankkeen työt ajoittuvat vuosille 2021–2026. Hanke on saanut tukea Euroopan unionilta sekä suunnitteluun että rakentamiseen.

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksin Väylävirasto, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä.