Hyppää sisältöön

Kuopiossa loikataan turvalaitteissa sata vuotta kehityksessä eteenpäin

Julkaistu 6.11.2023

Kuopion ratapiha saa parantamishankkeen yhteydessä huippuunsa viritetyn modernin turvalaitetekniikan. Vanhat laitteet ovat tulleet elinkaarensa päähän, joten ne on välttämätöntä uusia. Väylävirastolla on parhaillaan käynnissä useita hankkeita, joissa uusitaan turvalaitteita.

Kuvassa vas. Mipron pääsuunnittelija Risto Vallenius ja asiakkuuspäällikkö Aki Luostarinen.

Kuopion ratapihan parantamisessa uuden turvalaitejärjestelmän toimituksesta vastaa Mipro. Vanhat kampi- ja releasetinlaitteet korvataan tietokoneasetinlaitteella, ja samalla hypätään kehityksessä lähes 100 vuotta eteenpäin. Kuopiossa oleva mekaaninen asetinlaite on ollut käytössä jo toistasataa vuotta. Laitteen käyttäjää sanottiin muinoin “suorittajaksi”, koska hän käänsi kampea ja varmisti näin kulkutien junalle ratapihalla. 

”Asetinlaite on junaturvallisuuden ydin, joka huolehtii, että junat eivät aja yhteen. Asetinlaitteita käytetään liikenteenohjausjärjestelmällä, joka on tähän tarkoitukseen rakennettu erillinen tietokonejärjestelmä. Asetinlaite vastaa junaliikenteen toiminnallisesta turvallisuudesta, ja toiminnallinen turvallisuus on meidän ydinosaamistamme”, kertoo Mipron pääsuunnittelija Risto Vallenius.

Turvalaitteiden uusimisprosessi on pitkä ja haastava

Turvalaitteiden uusiminen on pitkä ja haastava prosessi, joka vaatii paljon esisuunnittelua. Lähtökohtana ovat tilaajan turvalaitesuunnitelmat, joissa on määritelty mitä elementtejä ratapihalla tulee olemaan ja muun muassa minkälaiset kulkutiet siellä pitää toteuttaa. 

Mipron työ lähtee liikkeelle toiminnallisuuden toteuttamisesta asetinlaitelogiikkaan, mikä on käytännössä ohjelmistosuunnittelua. Samaan aikaan tapahtuu laitteistosuunnittelu, jossa määritellään ohjausjärjestelmän komponentit sekä miten radalla olevat opastimet, vaihteet, akselinlaskijat kaapeloidaan, ja miten niiden tulot ja lähdöt kytketään asetinlaitelogiikoihin.

Tietoliikennesuunnittelussa määritellään, miten tietokoneet keskustelevat keskenään, ja minkälaiset yhteydet luodaan kauko-ohjaukseen. Lopuksi tulee toteutusvaihe, jossa testataan ohjelmistot ja käyttöliittymä. Kun laitteet on toimitettu kentälle laitetiloihin, ne testataan uudelleen. 

”Turvalaiteprosessi on standardin mukainen prosessi, jolla varmistetaan, ettei järjestelmään pääse virheitä. Tekijän lisäksi on useita muita testaajia. Näin varmistamme laadun ja korkeimman turvallisuustason. Tilaajaa edustava käyttöönottotarkastaja tulee mukaan prosessiin viimeistään tehdastestausvaiheessa ja tekee järjestelmän käyttöönottotarkastuksen. Logistiikka, testauksen suunnittelu, testaaminen ja dokumentointi vievät paljon aikaa. Koko prosessi kestää noin 2,5–3 vuotta”, toteaa asiakkuuspäällikkö Aki Luostarinen Miprosta.

Uusi turvalaitejärjestelmä vähintään 25 vuodeksi

Uusien turvalaitteiden vaatimuksena on, että ne kestävät vähintään 25 vuotta. 
Vaatimuksen täyttämiseksi turvalaitejärjestelmille tehdään elinkaaren hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa on määritelty tarvittavat huoltotoimet ja komponenttiuusinnat, joilla järjestelmät pidetään käynnissä. 

”Suunnittelemme, mitä uutta tekniikkaa tarvitaan, ja nimenomaan sellaista, mitä on saatavilla. Käytämme komponentteja ja laitetoimittajia, joilta olemme varmistaneet, että komponentteja on saatavilla riittävän pitkään. Järjestelmiä pitää myös pystyä modernisoimaa matkan varrella. Kohtuullisen pienillä investoinneilla järjestelmän elinkaarta voidaan jatkaa vaaditusta 25 vuodesta, kun etukäteen suunnittelemalla on varmistettu, että päivitykset ovat helposti tehtävissä”, Aki Luostarinen kertoo.

Uudet turvalaitteet käyttöön syksyllä 2024

Osa turvalaitteista on toimitettu Kuopioon, missä niitä parhaillaan asennetaan. Myös ohjelmistotestausta on tehty sekä laitetiloihin tulevien kaappien testausta. Keväällä lumien sulaessa jatkuu testaus kentällä koko järjestelmään. Käyttöönotto on todennäköisesti ensi syksynä. 

”Meidän tekemiseemme vaikuttaa se, että Kuopiossa rakennetaan ja liikennöidään samaan aikaan. Tämä vaatii koordinointia, ja aiheuttaa meille ja radan rakentajille lisämietintää ja suunnittelua” kertoo Risto Vallenius. 

Kuopion uusi turvalaitejärjestelmä on rakennettu niin, että se on mahdollista liittää Digirata-järjestelmään. Digirata-hanke pyrkii varmistamaan, että Suomen turvalaitteet vastaavat liikenteen tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Sen taustalla on yhteiseurooppalaisen ETCS-järjestelmän (European Train Control System) soveltaminen Suomeen. Digirata paitsi korvaa ikääntyvän JKV-kulunvalvontajärjestelmän, myös mahdollistaa kapasiteetin lisäämisen rataverkolla. 
 

Asetinlaite: Järjestelmä, joka huolehtii radan laitteiden ohjauksesta siten, että junaliikenne tapahtuu turvallisesti.

Opastimet: Lähettävät itsestään tilatietoja asetinlaitteelle, palaako punainen, vihreä tai keltainen valo vai jokin niiden yhdistelmä. 

Vaihteenohjaus: Asetinlaite tietää, onko vaihteen asento vasemmalle, oikealle vai niiden välillä, kun se on kääntymässä. Kun liikenteenohjaaja antaa komennon varmistaa kulkutie, asetinlaite ohjaa vaihteet haluttuihin asentoihin ja opastimet näyttämään vaadittuja opasteita. Kun ehdot täyttyvät kaikkien kulkutiehen liittyvien elementtien osalta, voidaan näyttää vihreää valoa junalle.