Kuopion rautatieasema on merkittävä paikka Suomen rautatiehistoriassa. Rautatie valmistui Kuopioon vuonna 1888, jolloin saatiin myös ensimmäinen juna. Seuraavana vuonna valmistunut alkuperäinen puinen asemarakennus ja henkilöliikenneasema sijaitsivat nykyisen tavararatapihan pohjoispuolella lähellä nykyistä veturitallia. Aseman sijainti oli valikoitunut sataman läheisyyteen. Myöhemmin kaupungin painopiste siirtyi kauppatorin läheisyyteen. 1920-luvulla alettiin suunnitella uutta rautatieasemaa, jonka sijainti olisi lähempänä kaupungin keskustaa. Uusi, nykyisin käytössä oleva Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1934. Poikkeuksellista asemarakennuksessa on, että ensimmäinen katutasossa oleva kerros, jossa on asemahalli, on selvästi laituritason alapuolella ja kulku laitureille tapahtuu tunnelin ja portaiden kautta. Asemarakennuksen toinen kerros, jossa on sijainnut toimistoja ja asuntoja, on lähes laitureiden korkeudella.
Alkuperäisen ratapihan rakentamisessa jouduttiin tyytymään nykyaikaista heikompiin ratkaisuihin, sillä rakentamisen aikaan, eli ennen 1900-luvun puoliväliä ei ollut olemassa kunnollisia maansiirtokoneita. Se näkyy ratapihassa nyt, sillä nykyvälineillä toteutettuna henkilöaseman kohdalla raiteiden pituuskaltevuus olisi laiturialueella pienempi.
Historiallisesti merkittävä asematunneli pyritään palauttamaan alkuperäiseen asuunsa. Tässä projektissa on mallinnettu rakenteita enemmän, kuin monessa muussa hankkeessa: kaikki rakenteet on mallinnettu. Näin ollen suunnittelija saa kattavasti lähtötietoa. Lisäksi Kuopion aseman rakenteet ovat suojeltuja, mikä tuo oman mausteensa suunnitteluun. Tämä on suunnitteluttaja Juha-Pekka Martikaiselle myös uutta verrattuna aiempiin suunnitteluprojekteihin, joissa hän on ollut mukana.
Suunnittelijalle tämä ei ole ollenkaan peruskauraa, sillä kyseessä on todella haastava hanke.
Nyt kun ratapiha kunnostetaan, pyritään vanhojen rakenteiden suojelemisen lisäksi myös katsomaan tulevaisuuteen ja tekemään mahdollisimman pitkään toimiva ratkaisu. Hankkeelle on myönnetty valtion talousarviossa nimetty rahoitus, jonka täytyy riittää. Sen vuoksi puntaroidaan tarkasti, mitä suunnitelmia on järkevää toteuttaa ja mitä ei tällä kertaa. Tämä on yksi suuri haaste.
Martikaisen mielestä Kuopion ratapihan suunnittelu on mielenkiintoinen hanke. Suunnittelijalle tämä ei ole ollenkaan peruskauraa, sillä kyseessä on todella haastava hanke. Kuopion ratapiha on ahdas paikka keskellä kaupunkia ja raiteistolle pitäisi saada riittävästi pituutta. Tässä hankkeessa on haasteita esimerkiksi radan pituuskaltevuuksien suhteen. Pituuskaltevuuksia on mahdotonta korjata, sillä ratapihaan liittyvät kaksi siltaa eli Puijonkadun silta ja Maaherran silta rajoittavat suunnittelua. Niiden vuoksi ratapihaa ei voi nostaa eikä toisaalta raiteitakaan voi madaltaa. Vanhat rakenteet tuovat mielenkiintoa projektiin. Kaksi siltaa, henkilörakenteet, porrasnousut ja luiskat on mietittävä tarkoin.
Haastetta hankkeeseen tuo myös se, että kyseessä on käytössä oleva ympäristö ja liikenne kulkee koko urakan ajan. Suunnitteluttaja Matti Tossavaisen mukaan tällä tavalla työskentely on aivan tavallista, mutta liikenteen sujuvuus on toki otettava huomioon myös jo suunnitteluvaiheessa. Hän korostaa kokonaisuuden optimointia eli sitä, että kaikkia suunnitteluohjeita ei vanhoja rakenteita uusittaessa ole aina mahdollista noudattaa, sillä ne voivat olla kokonaisuuden kannalta huonoja ratkaisuja. Tässä hankkeessa esimerkiksi juuri raiteiden pituuskaltevuuksia on mahdotonta saada ohjeiden mukaisiksi. Väylävirasto voi myöntää poikkeukset omien ohjeidensa osalta tällaisiin tapauksiin. EU-tason määräyksiä on kuitenkin joka tapauksessa noudatettava.