Tutkimuksia tehdään paljon ennen kuin itse rakentaminen alkaa. Tutkimuksista saatuja tietoja tarvitaan, jotta voidaan rakentaa sellaiset pohjarakenteet, joilla rautatieliikenne voi kulkea turvallisesti. Lisäksi tiedon avulla voidaan helpommin tehdä normit täyttäviä suunnitelmaratkaisuja.
”Kouvola-Kotka/Hamina-hankkeella tehtiin useita tutkimuksia, mikä on tyypillistä tämän kokoluokan hankkeelle. Hankkeeseen kuuluu paljon erilaisia rakenteita rautatiesilloista alkaen sekä erilaisia työvaiheita, joten tarvittiin myös paljon taustatietoa”, sanoo Kouvola-Kotka/Hamina-ratahankkeen suunnittelupäällikkö Anssi Honkala Viakon Infra Oy:stä.
Kaikki hankkeen tutkimus- ja suunnittelutieto on käsitelty tietomallipohjaisesti. Tämä tarkoittaa, että kaikkea tutkimuksista ja niiden perusteella laadittua suunnitelma-aineistoa voidaan käsitellä ja tarkastella kolmiulotteisesti. Kun saadaan kerralla näkemys rakennuskohteen erityispiirteistä ja vaikkapa maanpinnan alaisista rakenteista yhteen kuvaan, on rakentaminen myös helpompi sovittaa yhteen eri vaiheissa ja työlajeissa.
Radan kantokyvyn varmistaminen
Maaperätutkimuksia tehdään, jotta varmistaudutaan muun muassa siitä, että radan varmuus sortumista vastaan on riittävä.
”Ratapenkereet kuitenkin perustetaan lähtökohtaisesti maan päälle, eli pitää tutkia niin ratapenkereen kantavuutta kuin maan painumista. Tätä varten tehdään erilaisia laboratoriotutkimuksia, jotta voidaan laskennallisesti arvioida, kuinka paljon ja kuinka nopeasti rata mahdollisesti painuu. Lisäksi arvioidaan maan routivuutta. Mikäli laskennallisesti osoitetaan, ettei maanvarainen radan perustaminen ole mahdollista, suunnitellaan tarvittavat maata vahvistavat tai radan perustamisen rakenteet”, Anssi selittää.
Infrahankkeissa tutkitaan yleisesti myös pohjaveden pintaan vaikuttavia asioita. Myös niin kutsutut PIMA-tutkimukset (pilaantuneen maan) ovat tavanomaisia. Näissä tutkitaan, onko vanhoissa rakenteissa tai maassa pilaantuneita aineita kuten esimerkiksi öljyä, tiettyjä metalleja tai muoviyhdisteitä.
Suunnitelmien taustalla olevat muut tutkimukset
Maaperän tarkastelun lisäksi hankkeella on tutkittu nykyisen raiteen muotoa laserkeilauksella. Keilausten perusteella on muun muassa voitu päättää tuleeko ratapengertä leventää, jotta sille saadaan riittävästi kantokykyä akselipainon nostoon 25 tonniin asti.
”Hanke on teettänyt monipuolisesti erilaisia tutkimuksia. Olemme tehneet nykyisten siltojen kuntotarkastuksia ja ottaneet niistä betoninäytteitä. Tämän perusteella olemme kyenneet määrittelemään, mitkä silloista tulee korjata ja mitkä uusia. Lisäksi olemme tehneet melu- ja tärinätutkimuksia sekä luontoinventointeja. Jälkimmäisten perusteella määrittelimme, milloin Tuomiojan ratasillalla rakennettaisiin, jotta pienen lepakkolajin, vesisiipan, pesiminen ei häiriintyisi”, Anssi luettelee hankkeella tehtyjä toimenpiteitä.
Kouvola-Kotka/Hamina-hankkeen erityispiirteet
Kouvola-Kotka/Hamina-hankkeessa haasteita aiheutti reikäkuvauksissa paljastunut kallion rikkonaisuus.
”Kallion rikkonaisuus vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten porapaalutukset tulee tehdä, jotta niistä tulee kestävät. Teimme hankkeeseen kuuluvien rautatiesiltojen perustamistapamäärittelyiden perusteeksi reikäkuvauksia kallioon ja otimme kallionäytteitä. Niistä saatiin hyvää tietoa suunnittelun tueksi. Tutkimuspisteitä oli satoja, ja jokaisesta otettiin useampi näyte. Hankkeella oli kumppanina Taratest Oy, joka teki maaperätutkimukset ja tutki näytteet laboratoriossaan”, Anssi kertoo.
Anssi nostaa lopuksi esiin tutkimusten tärkeyden rakentamisen suunnittelun ja aikatauluttamisen kannalta.
”Tarvitaan paljon tietoa, jotta voi tehdä rakennussuunnitelmista niin hyvät, että rakentaminen sujuu mallikkaasti. Hankkeella on muun muassa rakennettu useampikin silta radan varressa, ja siirretty sitten liikennekatkossa paikalleen. Siirron aikana ei saa tulla yllätyksiä, vaan aikataulun on pidettävä kutinsa, sillä junaliikenne on saatava katkon päätteeksi kulkemaan. Etenkin, kun on kyse yksiraiteisesta osuudesta, jolla liikennekatkot seisauttavat liikenteen täysin”, Anssi painottaa.
Tämä juttu on julkaistu osana Kouvola-Kotka/Hamina-ratahankkeen uutiskirjettä. Liity uutiskirjeen postituslistalle klikkaamalla seuraavaa linkkiä: liity postituslistalle.