Keltainen sulkuviiva jää historiaan lähivuosien aikana
Kesäkuun ensimmäisenä päivänä voimaan astuva uusi tieliikennelaki vaikuttaa myös tiemerkintöihin. Näkyvimmät tiemerkintöjen muutokset koskevat sulkuviivojen ja -alueiden värimuutosta. Myös pyörätienjatkeen merkinnät ja väistämisvelvollisuussääntö muuttuvat.
Uuden tieliikennelain myötä nykyiset keltaiset sulkuviivat, varoitusviivat ja sulkualueet ollaan muuttumassa valkoisiksi kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Suomi tulee siirtymään tämän myötä vastaavaan käytäntöön kuin lähes kaikki muut Euroopan maat.
"Tielläliikkujilta vaaditaan tarkkaavaisuutta, sillä erityisesti siirtymäaikana tien päällä näkyy sekä valkoisia että keltaisia viivoja", kertoo teiden kunnossapidon asiantuntija Ossi Saarinen Väylästä.
Värimuutoksen toteuttamisessa olennaista on hyödyntää kolmen vuoden siirtymäaika niin, että muutoksesta aiheutuu mahdollisimman vähän lisäkustannuksia. Tästä syystä esimerkiksi laajoja vanhojen merkintöjen poistotoimenpiteitä ei toteuteta, vaan merkintöjä tullaan kunnostamaan tekemällä valkoinen merkintä keltaisen päälle.
"Lisäksi olemme ennakoineet uuden tieliikennelain voimaantuloa jo viime vuodesta lähtien. Uusien päällystyskohteiden tiemerkinnät on toteutettu siten, että valkoisten sulkuviivojen ja -alueiden päälle tehtiin keltainen merkintä. Keltaisen merkinnän pinnan kuluessa sen alta tulee vähitellen esiin valkoinen", sanoo Saarinen.
Vaikka siirtymäaika ulottuu vuoden 2023 kesään asti, on maanteiden tiemerkintäurakoissa tavoitteena muuttaa kaikki sulkuviivat ja -alueet pääosin valkoisiksi viimeistään jo kesän 2022 aikana.
Sulkuviivan väri muuttuu, merkitys ei
Ajoneuvo ei saa ylittää ajosuunnalleen tarkoitettua sulkuviivaa, eikä ajaa sen päällä. Tämä sulkuviivan merkitys säilyy samanlaisena kuin ennenkin, vaikka väri muuttuu valkoiseksi.
Keltaisen sulkuviivan poistumisen lisäksi uusi tieliikennelaki mahdollistaa myös sen, että yksittäinen keskiviiva voidaan korvata kahdella rinnakkaisella keskiviivalla. Näitä ns. leveitä keskimerkintöjä on kokeiltu eri puolilla Suomea hyvin tuloksin.
"Keskikaiteita ei kyetä toteuttamaan lähimainkaan niin paljon kuin niitä tarvittaisiin kohtaamisonnettomuuksien estämiseksi, mutta leveillä keskimerkinnöillä saadaan kohtaavat ajoneuvot hieman kauemmaksi toisistaan. Tämä parantaa turvallisuutta jonkin verran", toteaa tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Väylästä.
Vaikka keltainen väri poistuu kokonaan sulkuviivoista- ja alueista, voi sitä vieläkin näkyä liikenteessä. Esimerkiksi keltaisella risteysruudutuksella voidaan osoittaa, että ajoneuvoa ei saa pysäyttää merkinnän kohdalle. Lisäksi keltaisella pysäyttämisrajoitusmerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä osoitettua pysäyttämiskieltoa.
Kuva: Pysäyttämisrajoituksen tiemerkintä.
Pyörätien jatkeen merkintä lisäämään turvallisuutta ja sujuvuutta
Uuden tieliikennelain myötä pyörätien jatke merkitään vain, jos ajoradan liikenteelle on osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkillä. Näin pyöräilijän on helpompi havaita ylityskohdan tiemerkinnästä, onko hän tien ylityksessä väistämisvelvollinen vai ei. Liikennevalo-ohjatuissa liittymissä pyörätien jatke tullaan merkitsemään samalla periaatteella, jotta väistämissäännöt ovat selvät silloinkin kun valot eivät ole toiminnassa.
"Valo-ohjauksen toimiessa on tietenkin noudatettava liikennevaloja, koska liikennevalot menevät noudattamisjärjestyksessä liikennemerkkien ja tiemerkintöjen edelle", Österman muistuttaa.
Nykyisen tieliikennelain perusteella pyörätien jatke on merkitty paikkoihin, joissa pyöräilijälle on osoitettu tienylityspaikka. Pyöräilijän on kuitenkin täytynyt noudattaa erityistä varovaisuutta, koska hänen on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevaa ajoradan muuta liikennettä. Uuden lain uskotaan selkiyttävän varsinkin väistämisvelvollisuutta. Tämä ei kuitenkaan tule poistamaan sitä seikkaa, etteikö kaikkien tielläliikkujien tulisi noudattaa jatkossakin erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta.
Pyörätien jatke on merkittävä uuden lain mukaisesti kahden vuoden siirtymäajan kuluessa. Tämä aiheuttaa käytännössä enimmäkseen nykyisten pyörätien jatkeiden muuttamista suojateiksi. Muutokset saadaan koko Suomen maantieverkolla suurimmaksi osaksi valmiiksi vuoden 2021 työkauden aikana, joten siihen asti tiestöllä tulee esiintymään eri puolilla maata vaihtelevasti uuden ja vanhan tieliikennelain mukaisia merkintöjä.
Kuva: Pyörätien jatkeen merkintöjä (ylärivi ja vasen alhaalla) sekä suojatien merkintä (oikea alalaita). Niin sanotusti perinteisellä suojatielläkin pyöräilijä saa ajaa tien yli, mutta tällöin hän on väistämisvelvollinen.
Myös muita pieniä uudistuksia tiemerkintöihin
Tulevina vuosina uuden tieliikennelain myötä tieverkolla tehdään myös muitakin uusia tiemerkintöjä. Ajokaistanuoliin lisätään uudet mallit useampikaistaisia kiertoliittymiä varten. Risteysruudukolla kielletään ajoneuvon pysäyttäminen merkinnän kohdalle, jolloin vältytään risteysalueen ruuhkautumiselta. Myös pysäköintiruutu, joka on varattu sähkökäyttöisen ajoneuvon lataamiseen, saa oman merkinnän.
Lisäksi joihinkin jo nyt käytössä oleviin muihin merkintöihin tulee jatkossa muutoksia. Esimerkiksi jalankulkija- ja polkupyörämerkinnät tehdään maahan samoilla symboleilla kuin uusissa liikennemerkeissä. Myös nopeusrajoitus- ja tiennumeromerkintään tullaan tekemään kehykset.
Kuva: Maahan maalattavat jalankulkija- ja polkupyörämerkinnät.
---
Uusiin liikennemerkkeihin voit tutustua Väylän verkkosivuilla: https://vayla.fi/tieverkko/liikennemerkit/merkit2020
Kuvia tiemerkinnöistä: https://vayla.fi/tieverkko/liikennemerkit/merkit2020/tiemerkinnat
Yleistä tietoa uudesta tieliikennelaista: https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/tieliikennelaki2020
Lisätietoa
Teiden kunnossapidon asiantuntija Ossi Saarinen,
Väylä,
puh. 029 534 3297
[email protected]
Tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman,
Väylä,
puh. 029 534 3630
[email protected]
Väylä vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.