Lauhan talven takia kelirikko-ongelmia on keväällä odotettavissa maanteille suuressa osassa maata. Pahimmilta tulvilta sen sijaan säästyttäneen. Rautateille ei routarajoituksia tarvittane tavanomaista kevättä enempää. Paljon riippuu myös loppukuun pakkasista.
Rautatieliikenne selvinnee tänä vuonna normaalia vähäisemmillä routaongelmilla. Myöskään saaristoliikennettä kelirikko ei nyt vaivaa. Sen sijaan maanteitä leuto talvi on kohdellut kovakouraisesti.
Rautateille edellisiä vuosia vähemmän routimishaittoja
Etenkin Keski- ja Etelä-Suomen rautateille odotetaan helppoa routakevättä. Talvikauden routarajoitukset painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomen toistuviin kohteisiin. Miten paljon routahaittoja ilmenee, riippuu mahdollisista maaliskuun pakkasjaksoista ja sään vaihteluista roudan sulaessa.
Routarajoituksia ennakoidaan tarvittavan noin 10–20 ratakilometrille. Routimishaittojen arvioidaan jäävän paria edellistä vuotta vähäisemmiksi.
Routaongelmat osuvat vuosittain samoihin paikkoihin. "Liikennevirasto pyrkii minimoimaan roudasta liikenteelle aiheutuvia haittoja", kertoo ratojen kunnossapitoyksikön päällikkö Matti Levomäki . "Teemme sen yhteistyössä kunnossapitourakoitsijoiden ja liikennöitsijän kanssa. Kunkin rataosan kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa ja tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää ja routavauriot minimoida."
Kun maanpinnan päällimmäiset kerrokset alkavat keväällä sulaa, ei sulamisvesi välttämättä pääse virtaamaan ja ratapenkat kuivumaan. Routivia ja sulaneita maakerroksia voi myös olla päällekkäin. Kun maa routii kiskojen alla, syntyy epätasaista routimisnousua. Roudasta kärsivälle rataverkon osalle joudutaan tällöin asettamaan nopeusrajoitus, jotta voidaan taata junille turvallinen kulku.
Maanteillä lauha talvi on vaurioittanut päällysteitä
Sorateillä kelirikko saattaa ensi keväänä vaivata isoa osaa maasta. Vain eteläiseen Suomeen ja rannikolle Oulun aluetta lukuun ottamatta ennustetaan normaalia ja Pohjois-Karjalan maakuntaan jopa normaalia helpompaa kelirikkoa. Kaikkialla muualla kelirikkoa ennustetaan esiintyvän ensi keväänä keskimääräistä enemmän. "Pohjaveden pinnat olivat talvikauden alussa korkealla ja jäätyminen eteni niin, että todennäköisesti teiden rakenteisiin on syntynyt jäälinssejä", selventää kunnossapidon kehittämisyksikön päällikkö Pekka Rajala.
Miten vakavaksi kelirikko muodostuu, riippuu pitkälti kevään säistä. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset, jolloin tiet kuivavat sulamisen tahtiin, pitävät kurissa uhkaavan kelirikon. Eniten kelirikolle alttiita teitä on Suomen keskiosissa, jossa maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä paljon.
Nopeusrajoituksia tarvitaan tavallista enemmän
Rajalan mukaan päällystetyt tiet ovat kärsineet talven lauhoista ja sateisista keleistä selvästi normaalia enemmän. Halkeamia on nyt paljon, samoin reikiä ja vaurioita päällysteissä. "Pahimmin vaurioituneille teille joudutaan asettamaan nopeusrajoituksia, kunnes ne on saatu korjattua. Nyt tarvitaan tiellä liikkujien tarkkaavaisuutta päällystevaurioiden suhteen", hän toteaa.
Roudan sulaminen on jo paikoin alkanut ja kelirikkoaika alkaa selvästi normaalia aikaisemmin. Keväällä joudutaan asettamaan painorajoituksia, kuten monesti viime vuosina. Lauha talvi on jo nyt aiheuttanut sorateille pintakelirikkoa, jolloin velliintynyt pinta haittaa liikkumista.
Tulvia sen sijaan ei vähäisen lumen takia juurikaan ole odotettavissa ainakaan eteläisessä Suomessa, etenkin jos kevätsateet jäävät vähäisiksi. Maanteiden sivuojien rummut ovat monin paikoin jäätyneet umpeen ja saattavat nostaa sulamisvaiheessa vettä teille. Yksityistieliittymiä on paljon, niiden rumpujen aukipitämisestä vastaa liittymän omistaja.
Kelirikon vuoksi painorajoituksia asetetaan vuosittain yleensä noin 600–2000 kilometrille. Viime keväänä painorajoituksia oli noin 900 kilometrillä maanteitä ja syksylläkin vielä yli 100 kilometrillä, kun runsaat sateet pehmittivät teiden runkoja.
Saaristoliikenteen kelirikko-ongelmat vähäisiä
Saaristomerellä ja Suomenlahdella on tänä talvena vallinnut lähes avovesiolosuhteet, joten saariston liikenne on pystytty hoitamaan ilman jäätalven yleensä aiheuttamia hankaluuksia ja erikoiskalustoa. Myöskään Hailuodon virallista jäätietä ei ole voitu huonon jäätilanteen takia avata. Sen sijaan Itä-Suomessa ovat lauttaväylälle kasaantuneet jäät välillä haitanneet liikennettä.