Kelirikkoa ennakoidaan etenkin maan keskiosien maanteille, rautateillä helpompaa
Lauhan talven takia kelirikko-ongelmia on keväällä odotettavissa maanteille suuressa osassa maata. Pahimmilta tulvilta sen sijaan säästyttäneen. Rautatieliikenne selvinnee tänä vuonna normaalia vähäisemmillä routaongelmilla. Myöskään saaristoliikennettä kelirikko ei nyt vaivaa.
Sorateiden kelirikko saattaa olla paikoin vaikea
Sorateillä kelirikko saattaa tänä keväänä vaivata tiellä liikkujia normaalia enemmän. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa, rannikkoa ja Luoteis-Lappia lukuun ottamatta, ennustetaan normaalia vaikeampaa kelirikkokevättä. Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa ja etelärannikolla kelirikko saattaa jäädä myös keskimääräistä helpommaksi. "Pohjaveden pinnat olivat talvikauden alussa korkealla ja jäätyminen eteni niin, että todennäköisesti teiden rakenteisiin on syntynyt jäälinssejä", selventää kunnossapidon suunnittelun asiantuntija Otto Kärki.
Kelirikon vakavuus riippuu suurelta osin kevään säistä. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset, jolloin tiet kuivuvat sulamisen tahtiin, pitävät kurissa uhkaavan kelirikon. Eniten kelirikolle alttiita teitä on Suomen keskiosissa, missä maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä on paljon. Sorateillä saattaa myös paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Etelä- ja Keski-Suomen sorateiden pinnoilla on jo paikoin esiintynyt velliintymistä. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin.
Lauha talvi on vaurioittanut päällysteitä
Päällystetyt tiet ovat jälleen kärsineet talven lauhoista ja sateisista keleistä selvästi normaalia enemmän. Päällysteiden jäätymis-sulamissyklejä on ollut koko maassa paljon, jopa 50 % keskimäistä enemmän. Helmikuussa päällysteiden vaurioitumisnopeus kiihtyi erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa runsaiden sateiden vuoksi. Tienpäällysteissä on talven jäljiltä paljon halkeamia ja reikiä sekä muita vaurioita. Nopeusrajoituksia on niiden takia jouduttu maanteille jo asettamaan. Kevään aikana joudumme vaurioiden takia rajoittamaan nopeuksia arviolta 400-600km matkalla.
Tulvien ennustetaan jäävän keväällä vähäisiksi, etenkin jos kevät ei ole sateinen. Maanteiden sivuojien rummut ovat monin paikoin jäätyneet umpeen ja saattavat nostaa sulamisvaiheessa vettä teille. Yksityistieliittymiä on paljon ja niiden rumpujen aukipitämisestä vastaa liittymän omistaja.
Kelirikon vuoksi painorajoituksia on viime vuosina asetettu vuosittain yleensä noin 600–2000 kilometrille. Viime keväänä painorajoituksia oli noin 1800 kilometrillä maanteitä ja loppusyksylläkin vielä lähes 450 kilometrillä, kun sateet pehmittivät teiden runkoja ja teiden kuivuminen oli huomattavasti kevättä hitaampaa.
Rautateille edellisiä vuosia vähemmän routimishaittoja
Etenkin Keski- ja Etelä-Suomen rautateille odotetaan aikaisempia vuosia helpompaa routakevättä. Talvikauden routarajoitukset painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomen toistuviin kohteisiin. Loppukevään pakkasjaksot ja sään vaihtelut vaikuttavat merkittävästi routahaittojen määrään.
Routanopeusrajoituksien ennakoidaan jäävän noin 10 kilometriin, vaikka potentiaalisia osuuksia on 10–25 kilometriä.
Routaongelmat osuvat vuosittain samoihin paikkoihin. "Liikennevirasto pyrkii minimoimaan roudasta liikenteelle aiheutuvia haittoja", kertoo ratojen kunnossapitoyksikön päällikkö Jukka P. Valjakka. "Teemme sen yhteistyössä kunnossapitourakoitsijoiden ja liikennöitsijöiden kanssa. Kunkin rataosan kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa ja tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää ja routavauriot minimoida. Routakohteita korjataan erillisinä radan parantamisprojekteina, mutta myös isompien perusparannushankkeiden yhteydessä. "
Kun maanpinnan päällimmäiset kerrokset alkavat keväällä sulaa, ei sulamisvesi välttämättä pääse virtaamaan ja ratapenkat kuivumaan. Routivia ja sulaneita maakerroksia voi myös olla päällekkäin. Kun maa routii kiskojen alla, syntyy epätasaista routimisnousua. Roudasta kärsivälle rataverkon osalle joudutaan tällöin asettamaan nopeusrajoitus, jotta voidaan taata junille turvallinen kulku.
Saaristoliikenteen kelirikko-ongelmat vähäisiä
Saaristomerellä ja Suomenlahdella on tänä talvena vallinnut lähes avovesiolosuhteet, joten saariston liikenne on pystytty hoitamaan ilman jäätalven yleensä aiheuttamia hankaluuksia ja erikoiskalustoa. Jäät kehittyivät hyvin tammikuussa, jolloin myös Hailuodon virallinen jäätie voitiin avata. Lauhat ilmat toivat kuitenkin vettä jään päälle, jonka takia jäätie jouduttiin välillä sulkemaankin. Itä-Suomessa tammikuun kovat pakkaset aiheuttivat haasteita lähinnä aluksille, joihin jää kertyi.
Lisätietoja:
Maanteiden kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki, p. 050 430 4705, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi
Ratojen kunnossapitoyksikön päällikkö Jukka P Valjakka, p. 029 534 3925, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi
Palvelutasovastaava Sirpa Vanhala, Varsinais-Suomen ELY, p. 0400 763 636 (saaristoliikenne)
Liikenteen asiakaspalvelu, liikenteen.asiakaspalvelu(at)liikennevirasto.fi, p 0295 020 600
Alueellisesta kelirikkotilanteesta tiedottavat tarkemmin ELY-keskukset
Painorajoitukset
Routa ja kelirikko
Liitteet
Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.
www.liikennevirasto.fi
www.facebook.com/liikenneverkossa
www.twitter.com/liikennevirasto