Hyppää sisältöön

Kantatie 77:n suljettuna ollut tieosuus on avattu liikenteelle

Julkaistu 15.09.2015

Liikennevirasto aloitti kesällä kantatie 77:n parannushankkeeseen kuuluvan Taimoniemen (valtatie 4) ja Keiteleen välisen tieosuuden parantamisen. Osana hanketta katkaistuna ollut yhteys välillä Vesannontie ja Toulaudentie on nyt avattu liikenteelle. Päällystystyöt tieosuudella jatkuvat kuitenkin vielä jonkin aikaa. Ensimmäinen päällystekerros valmistuu 21.9. mennessä, ja toinen päällystekerros, joka tehdään heti ensimmäisen valmistuttua, saadaan valmiiksi 15.10. mennessä

Vuoden 2015 aikana parannettavalla tieosuudella tehdään lisäksi luiskien viimeistelyä sekä kaiteiden asennusta ja valaistustöitä.

Nopeusrajoitus koko alueella on 50 km/h ja päällystystyökohteissa tilapäisesti 30 km/h. Liikenne saatetaan joutua pysäyttämään tieosuudella kahdessa kohdassa pisimmillään 12 minuutiksi kerrallaan. Vaihtoehtoinen 19 kilometrin pituinen reitti on käytössä.

Nopeusrajoitus nostetaan alueella normaaliksi, kun kaikki työt luiskien viimeistelyä lukuun ottamatta ovat valmiit ja tie on otettu liikennekäyttöön. Tavoite on nostaa parannettavan tieosuuden nopeusrajoitus 80 kilometriin tunnissa lokakuun loppuun mennessä. Parannettavien siltojen kohdalla on voimassa alhaisempi nopeusrajoitus.

Pahoittelemme tietyöstä aiheutuvaa haittaa.

 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Jarmo Niskanen

p. 0295 34 3127

[email protected]

Hankkeesta löytyy tietoa myös netistä www.liikennevirasto.fi/kt77

Kantatie 77 parantaminen välillä Viitasaari–Keitele -hankkeen tavoitteena on kaikkien tienkäyttäjien turvallisuuden lisääminen ja liikenteen sujuvuuden varmistaminen tärkeällä länsirannikon ja Itä-Suomen välisellä poikittaisella tieyhteydellä. Hankkeessa muun muassa parannetaan näkyvyyttä ja vähennetään korkeuseroja ja tien kaltevuutta. Tietä myös levennetään. Hanke käynnistyi kesällä 2015 ja se valmistuu vuonna 2016.

 

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta