Jo lähitulevaisuudessa tarvitaan liikkujan kannalta entistä tehokkaampia joukko- ja henkilöliikenteen muotoja. Paikallisesti kansalaiset voivat olla mukana tuottamassa konkreettisia liikennepalveluja.
Omakyyti-projektissa ihmisten arkiliikkumisen ongelmia ja liikennejärjestelmätason haasteita selvitettiin laajassa yhteistyössä viranomaisten, kimppakyytiläisten, liikennealan toimijoiden ja kuntasektorin kanssa.
– Joukko- ja henkilöliikenteen palveluja pidetään peruspalveluina, joita ilman yhteiskunta, kaupunkialue tai vastaava ei voi toimia tehokkaasti. Vallitseeko meillä liian pitkälle viety periaate siitä, että palveluiden tuottamis- ja järjestämismallien pitäisi olla standardisoituja koko maassa, kysyy vanhempi asiantuntija Jaakko Rintamäki Sitosta.
Rintamäki on vetänyt Omakyyti-hanketta, jossa on Liikenneviraston tilauksesta selvitetty uusia joukko- ja henkilöliikenteen yhteisölähtöisiä liikennepalveluita eri puolilla Suomea asuvien loppukäyttäjien näkökulmasta. Selvityksessä on huomioitu metropolialue, kaupunkiseutu ja maaseutualue.
Naapuriapua ja kimppakyytejä
Rintamäen mukaan nykytilanteessa kimppakyytien yleistyminen ja erilaiset naapuriapuun lukeutuvat palveluesimerkit ovat lupaavia ituja siitä, miten henkilöliikenteen lopputuotteet voisivatkin syntyä asukkaiden ja naapurustojen tarpeista ja aktiivisesta toteuttamisesta, eivät niinkään ylätason strategisen joukkoliikennesuunnittelun määrittelemästä tarjonnasta.
Toistaiseksi yhteisöjen tuottamat ja jakamat palvelut ovat liikennesektorilla vähäisiä, eikä niistä ole vaihtoehdoksi perinteiselle joukkoliikenteelle. Ongelmia on asenteissa, kokeilunhalun puutteessa ja lopulta myös lainsäädännössä, joka rajoittaa liikennealan palvelujen syntymistä pitkälti joukkoliikenteen viranomaisten ja operaattorien määrittelemiin kehyksiin.
Vastauksena Omakyyti-selvityksen keskeiseen tulokseen, eli joukko- ja henkilöliikennejärjestelmän joustamattomuuteen alueiden ja asiakkaiden erilaistuneiden tarpeiden suhteen, tuotettiin ratkaisuksi kaikkiaan kuusi kokeiluhanketta, joiden kautta jähmeälle joukkoliikenteelle voitaisiin lähteä etsimään sekä kaupallisia että voittoa tavoittelemattomia vaihtoehtoja.
Kokeilujen kautta monimuotoisiin palveluihin
Kokeiluhankkeet pitävät sisällään ratkaisuehdotuksia kaupunki- ja maaseutualueille, sekä tekniikan mahdollisuuksia parantaa loppukäyttäjien informaatiota ja tilannekuvaa monimuotoistuvista liikkumisen palveluista.
– Kaupunkialueilla ongelmat eivät ole niinkään lainsäädännöllisiä, vaan johtuvat siitä, että nykyinen joukko- ja taksiliikenne ei vastaa tuotteillaan vaativimpiin asiakkaiden palvelutasovaatimuksiin. Maaseudulla taas nykymuotoinen lupiin ja säätelyyn perustuva henkilöliikenne ei kykene markkinaehtoisiin ratkaisuihin ja vähäisetkin kuljetuspalvelut vaativat lisääntyvää ja raskasta rahoitusta julkiselta sektorilta, Rintamäki pohtii.
Henkilöliikennepalveluiden tehostamiseksi, monipuolistamiseksi ja loppukäyttäjien palvelujen parantamiseksi eri alueille ja kohderyhmille on suunniteltu kokeiluhankkeita, jotka perustuvat teknologian hyödyntämiseen, monipuolisuuteen, yhteisöllisyyteen ja matalaan byrokratiaan.
– Listattujen kokeiluhankkeiden 1-3 kustannushyöty esimerkiksi kuntien järjestämien henkilöliikennepalveluiden korvaajana ja täydentäjänä voi olla huomattava vuositasolla. Hanke-esitykset 4-6 taas synnyttäisivät uutta palveluliiketoimintaa ja vähentäisivät yksinautoilun tarvetta ruuhkaisilla kaupunkialueilla, sanoo kehittämispäällikkö Juuso Kummala Liikennevirastosta.
Nykyinen joukko- ja henkilöliikennejärjestelmä sallii käytännössä vain markkinaehtoisen ammattioperaattoriliikenteen ja julkisen viranomaisen määrittelemän EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen. Ongelmana on se, että markkinoita on syntymässä vain erittäin harvoille yhteysväleille.
Joukkoliikenteen viranomaisilla ei todennäköisesti riitä resursseja tarjota kilpailukykyistä liikennettä kaikille asiakasryhmille tai alueellisesti koko Suomeen.
– Näiden kahden väliin tarvitaan byrokraattisesti mahdollisimman kevyt, markkinaehtoisista ja voittoa tavoittelemattomista tahoista muodostuva liikkumisen palveluita tuottava verkko, Rintamäki sanoo.
Osa listatuista kokeiluhankkeista (3-6) on valmiita toteutukseen heti, mutta osa vaatii vielä lainsäädännön selvittämistä ja mahdollisen lainsäädäntöuudistuksen käynnistämistä.
Valmisteilla olevat kokeiluhankkeet:
1. Yhteisölähtöinen liikennepalvelu
• Paikalliset palveluratkaisut
• Yhdistyksille (kylät, kaupunginosat), osuuskunnille ja järjestöille mahdollistettaisiin yleishyödyllinen liiketoiminta henkilöliikennepalveluiden järjestämiseksi. Palvelun suunnittelu, liikennöinti ja asiakkuus yhdistettäisiin. Erityisen suuria vaikutuksia palvelulla voisi olla pienemmissä kuntataajamissa ja maaseutualueilla.
2. Kimppakyytien toimintaraamien vapauttaminen
• Henkilöauton järkevä jakaminen
• Kimppakyytien kannuste- ja tarjontaongelman ratkaisemiseksi mahdollistettaisiin välittäjätahoille (esimerkiksi internet-pohjaisille) komission periminen onnistuneista kyytitarjonnan ja kysynnän yhdistelyistä. Samalla kustannusten jakamiskäytäntöinä voisi ensisijaisesti olla ajoneuvon todelliset käyttökulut (verottajan matkakorvauskäytäntö) pelkkien polttoainekulujen sijaan.
3. Joukkoliikenteen ja kimppakyytien yhteisinformaatiopalvelun perustaminen
• Miksi ihmisille ei tarjottaisi kaikkea liikennepalveluihin liittyvää informaatiota samalla kertaa? Suomen pienuus mahdollistaa ratkaisut, jotka muissa maissa olisivat vain utopiaa.
• Käyttäjät kokevat kimppakyytien kysynnän ja tarjonnan informaatiolähteiden olevan liian hajallaan (useita palvelutarjoajia, joissa ei missään riittävästi massaa) ja irrallaan muista vaihtoehtoisista yhteyksistä. Kokeiluhankkeessa rakennetaan joukkoliikenteen ja kimppakyytitarjonnan yhdistävä aikatauluhaku- ja reittiopas. Kimppakyytien ja joukkoliikenteen yhteyksien ketjuttaminen on myös selvitettävänä.
4. Harrastekyytikokeilujen laajentaminen
• Tulotason noustessa harrastekyytirumban ulkoistaminen ammattiliikenteen puolelle yleistyy. Kenellä on halua muokata tuotteitaan ja hinnoitteluaan tähän asiakassegmenttiin?
• Kaupunkiseudulla harraste- ja vapaa-ajan matkat ovat suurimpia syitä sille, miksi joukkoliikenteen kulkutapaosuus ei ole noussut palveluiden kehittämisestä huolimatta. Ratkaisuna voisi ainakin kaupunkialueilla olla harrastejärjestöjen organisoimien mahdollisesti kilpailutettujen bussi- ja taksipalvelujen tarjoaminen, jolloin yksityishenkilöiden harrastematkakyyditys vähenisi huomattavasti. Tämä vähentäisi automääriä ja edesauttaisi autosta kokonaan luopumista kaupunkialueilla.
5. Liikennepalveluna tuote- ja hinnoittelumallit
• Miksi pitää valita yksityisautoilun, yhteiskäyttöauton, taksiliikenteen ja joukkoliikenteen välillä? Eikö tehokkaampaa olisi paketoida tuo kaikki ja tarjota palveluna asiakkaalle?
• Nykyiset joukkoliikenteen lipputuotteet eivät tarjoa riittävästi vaihtoehtoja loppukäyttäjille. Ongelmana voi olla arjen matkamääräpäiden sijaitseminen joukkoliikenteen linjaston kannalta epäedullisesti tai yhteystarjonnassa olevat puutteet. Tällöin kuukausiveloitteinen yhdistelmälipputuote joukko- ja taksiliikenteeseen voisi olla toimiva ratkaisu. Eri yhdistelmät hinnoiteltaisiin joukkoliikennematkojen ja taksikilometrien perusteella. Kiinteä kuukausikorvaus voisi pitää sisällään rajattoman määrän joukkoliikennematkoja ja esimerkiksi 50 kilometriä taksimatkoja.
6. Reaaliaikaisen kimppakyytipalvelun kokeiluhanke
• Kimppakyyti on kankea ja ihmisten päivittäinen käyttäytyminen aiheuttaa muutoksia. Kokeillaan jotain sellaista, joka elää ihmisten muuttuvien suunnitelmien keskellä reaktiivisesti.
• Reaaliaikainen, reitittävä kimppakyytipalvelu on yleisempää Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Sen reagointikyky on parempi kuin perinteisellä kimppakyytipalvelulla. Kysynnän ja tarjonnan muutosta on mahdollista seurata kartalla reaaliaikaisesti ja sopivan kyydin löytyessä järjestelmä yhdistää tarjoajan ja tilaajan toisiinsa. Kokeiluhanketta ehdotetaan käynnistettäväksi testausta varten esimerkiksi työpaikka-alueen tai yksittäisen työpaikan kattavana suljettuna kokeiluna.
Jaakko Rintamäki esitteli hankkeen tuloksia Liikkujan viikon tiedotustilaisuudessa Korjaamolla 16. syyskuuta. Liikkujan viikko kampanjoi vuosittain kestävien kulkutapavalintojen puolesta 16.-22. syyskuuta. Tänä vuonna teemana on ilmanlaatu ja painopisteenä joukkoliikenne. Liikkujan viikkoa koordinoi Suomessa Motiva.
Motivan tiedote Liikkujan viikolla 19.9.2013