Hyppää sisältöön

Infrarakentamisen CO2-tietokanta tukee väylärakentamisen ilmastotyötä

Julkaistu 26.11.2021

Väylävirastossa kehitetään hiilidioksidipäästöjen tietokantaa, jonka avulla voidaan arvioida ja täten myös hillitä infrahankkeesta syntyviä CO2-päästöjä.  Tietokannan avulla luodaan alalle yhteisiä toimintamalleja sekä yhtenäistä tietopohjaa. 

Infrarakentamisen kansallinen päästötietokanta on Väyläviraston tutkimus- ja kehityshanke, jonka avulla tuetaan väylähankkeiden kestävyyttä. Päästötietokannan sisältämien päästöarvojen avulla voidaan laskea infrarakentamisesta aiheutuvat päästöt, ja toivottavasti tulevaisuudessa saamme entistä enemmän tietoa myös väylän koko elinkaaren, kuten käytön ja ylläpidon osalta.

”Väylien hiilijalanjäljen laskenta on tärkeää, jotta voimme oikea-aikaisesti tunnistaa, mistä CO2-päästöt syntyvät ja tutkia mahdollisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla päästöjä olisi mahdollista vähentää. Pyrimme myös kannustamaan sidosryhmiämme kehittämään ratkaisuja, joilla CO2-päästöjä voidaan vähentää väylänpidon eri vaiheissa”, kertoo ympäristöasiantuntija Karoliina Saarniaho

Päästöjen määrä ja jakautuminen vaihtelevat mm. sen mukaan, rakennetaanko väylä uuteen maastokäytävään, millaiset perustamisolosuhteet väylä vaatii ja sisältyykö suunnitelmaan esimerkiksi tunneli- tai siltarakenteita. Vaikutusta on myös sillä, millaiseen käyttöön väylä rakennetaan. 

"Väylävirasto on teettänyt useita pilottitarkasteluja, joissa on tutkittu myös päästöjen jakautumista eri elinkaaren vaiheille. Tarkastelujen perusteella väylän rakentamisesta aiheutuu tyypillisesti hieman yli puolet elinkaaren aikaisista päästöistä, ja noin kolmannes päästöistä on arvioitu syntyvän ylläpidon toiminnoista. Liikenteen päästöt arvioidaan erikseen, ja ne vaihtelevat merkittävästi väylämuodoittain. Tarkastelujakson pituus vaikuttaa merkittävästi päästöjen jakautumiseen, ja tarvitsemmekin yhteistä näkemystä infra-alalle, onko tarkasteluissa käytettävä elinkaaren pituus esimerkiksi 50 vai 100 vuotta", kuvaa Saarniaho.

Infrarakentamisen päästötietokantahankkeessa hyödynnetään CO2data.fi –sivustolle kerättyä tietoa rakentamisen päästöistä, ja kootaan erityisesti infrarakentamista palveleva noin 500 geneerisen panostiedon kattava kokonaisuus olemassa olevaan päästökerrointietoon perustuen. Vaikka tietokanta on vielä kehitysvaiheessa, on siinä potentiaalia laajempaankin käyttöön. Tietokantaa on tarkoitus hyödyntää väylähankkeiden lisäksi myös muiden infrahankkeiden hiilipäästöjen laskelmissa, ja toivommekin kokemuksia myös mm. kaupungeilta, kun tietokantaa päästään kokeilemaan käytännössä. 
 

Tavoitteena alan yhteiset toimintamallit ja tietopohja

Valmistuva päästötietokanta huomioi infrarakentamisen hiilijalanjäljen laskennan EN-standardin vaatimukset, jonka myötä alan käytäntöjä pyritään yhdenmukaistamaan kansainvälisellä tasolla. Projektin pyrkimyksenä on luoda avoin sekä yhteinen tietovaranto, ja siksi kansallisia rajauksia kehitetään monipuolisesti eri toimijoiden, kuten yhdyskuntainfran osaajien kanssa. 

"Projektin osallistujat määrittelevät yhdessä, mitä laskenta kattaa, mitkä infran osat huomioidaan laskennassa, ja mitä malleja käytetään rakennusosa- ja hanketason laskuissa. On kaikkien etu, että alalle saadaan yhteiset toimintamallit ja tietopohja”, Saarniaho sanoo.

Päästöjen ja kustannusten laskeminen on pitkälti analogista. Liittymäpintaa on kuitenkin esimerkiksi infrahankkeiden kustannuslaskentajärjestelmään eli IHKU:un, jonka parissa tehtävä työ voi siis hyödyttää myös päästötietokannan kehittämistä. Myös kiertotalouden periaatteita pyritään hyödyntämään.

Keskustelu jatkuu keskiviikkona 1.12.!

Infrarakentamisen CO2-päästötietokantahankkeen toinen sidosryhmätilaisuus järjestetään etätapahtumana keskiviikkona 1.12.2021 klo 9.00-12. Päivän ohjelmassa on luvassa tietoa työn sisällöstä ja etenemisestä.

Ilmoittaudu mukaan: https://vayla.fi/-/infrarakentamisen-co2-paastotietokantahanke-sidosryhmatilaisuuteen
 

Hanke pähkinänkuoressa:

Päästötietokanta laaditaan Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) ja työn tilaaja on Väylävirasto. Helsingin kaupunki ja Ympäristöministeriö ovat mukana ohjausryhmässä, ja hanke hyödyntää aiempaa rakentamisen CO2data.fi –tietokantaa. Päästötietokantatyö käynnistyi maaliskuussa 2021 ja kestää vuoden 2022 loppuun.
 


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi.