Ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen tarpeita väylänpidossa on alettu selvittää jo noin 15 vuotta sitten niin maanteiden, rautateiden kuin vesiväylienkin rakentamisen ja kunnossapidon osalta. Tuoreessa selvityksessä tarkastellaan aiemmin esitettyjen toimenpiteiden toteutumaa sekä esitetään uusia toimenpiteitä niin nykyhetkeä kuin tulevaisuuttakin varten.
15 vuoden aikana tunnistettuja sopeutumisen toimenpiteitä on jo nyt laajalti käytössä, kun katsotaan uusien rakenteiden suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi esimerkiksi vuonna 2018 uudistetuissa maanteiden talvihoidon toimintalinjoissa korostuvat lisääntyvän liukkauden torjunnan tarve ja poikkeukselliset talven vesisateet, joita ilmastonmuutos tuonee yhä enemmän tullessaan.
Merkittävimmät haasteet piilevät vanhemmissa rakenteissa. Ilmastonmuutos on edennyt nopeasti, eikä nyt kymmeniä vuosia vanhoja rakenteita suunniteltaessa nähty tarvetta ilmastoresilienssin näkökulmalle. Ilmastoresilienssiin kuuluu nykyään esimerkiksi se, että yli 50 vuodeksi rakennettava infrastruktuuri pitää suunnitella vastaanottamaan hyvinkin poikkeuksellisia sääolosuhteita. Rakenteet on myös sijoitettava tätä tukeviin paikkoihin, eli on esimerkiksi vältettävä rakentamista tulviville alueille.
Tieto on valtaa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa
Väyläviraston strategian mukaisesti väyläomaisuuden hallinta perustuu tietoon, ja tieto on isossa roolissa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Selvityksen mukaan tietotarpeiden tunnistaminen ja tiedonhallinnan kehittäminen yhä edelleen edistävät sopeutumistyötä monella eri tavalla.
Esimerkiksi säädataa olisi mahdollisuus hyödyntää nykyistä laajemmin, minkä lisäksi paikkatietoja sekä kunnossapitotietoja keräämällä, yhdistämällä ja analysoimalla voitaisiin saada tietoa äärisääilmiöiden vaikutuksista paikallisesti sekä siten varautua nykyistä paremmin eri sääilmiöiden vaikutuksiin muun muassa eri väylien palvelutason osalta.
Tuoreen selvityksen pääviesti on, että aloitettua työtä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on jatkossa tehtävä yhä aktiivisemmin ja koordinoidummin. Kaiken kaikkiaan ilmastojohtamisen kokonaisvaltainen organisointi on edellytyksenä tehokkaalle ja vaikuttavalle ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, kun resurssit ovat rajalliset. 15 viimeisen vuoden aikana sopeutumistyö on ollut vielä alkutaipaleellaan, eikä kaikista toimenpiteistä ole kerätty keskitetysti seurantatietoa.
Selvitys myös korostaa, että yhteistyö ja tiedon jakaminen eri väylämuotojen mutta myös sidosryhmien kesken on avainasemassa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Asetettuja toimenpiteitä mittaroimalla ja resursseja kohdistamalla saadaan luotua vankka pohja ilmastonmuutokseen sopeutumisen työlle.
Väyläviraston erityisenä vahvuutena sopeutumistoimien toteuttamiselle nousivat selvityksessä esiin hyvä kansallinen yhteistyö ja sidosryhmiä osallistavat menetelmät, jotka ovat saaneet tunnustusta ulkomaillakin.
Lisätietoja:
ympäristöasiantuntija Soile Knuuti, Väylävirasto
p. 029 534 3978
[email protected]
ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärinen, Väylävirasto
p. 029 534 3261
[email protected]
Katso lisää:
Lue aiempia julkaisujamme aiheesta sekä lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksista väyliin