Helsinki-Riihimäki rata rakennetaan kestämään seuraavat 100 vuotta

Paalulaatat valetaan 1,6 metrin syvyyteen maanpinnasta varmistamaan uusien ratarakenteiden painumattomuus heikkoon pohjamaahan.  Raiteiden ja raidepenkereiden on oltava riittävän vakaita nykyisessä käytössä rakentamisen aikana ja uuden raideosuuden valmistuttua. Radan on kestettävä kovaa käyttöä seuraavat sata vuotta.

”Kytömaa–Ainola-osuudella käytetään pohjanvahvistuksena sienipaalulaattaa. Se eroaa tavallisesta paalulaatasta siten, että sienilaatassa on paalujen päissä kartionmuotoinen paksunnos. Tällä rakenteella pystymme optimoimaan kestävyyden suhteessa käytettävän betonin ja raudoituksen määrään”, kertoo suunnittelupäällikkö Anssi Honkala Viakon Infra Oy:stä.

Infograafikuva: ratapenkan alla rakenteita tehdään jopa 18 metrin syvyyteen. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Paalulaattarakenne muodostuu teräsbetonisesta laatasta ja paaluista sekä laatan päälle tulevasta maapenkereestä, joka toimii suojakerroksena. Kokonaisuus toimii painumattomana rakenteena pehmeillä ja kokoonpuristuvilla maapohjilla. Vahvistettuja rakenteita tarvitaan, sillä maapohjaa voisi paikoin verrata rakenteeltaan jääkaappikylmään voihin.  

”Sienilaatassa suurista junakuormista ja rakennekerroksista syntyviä kuormia keskitetään jokaiselle paalulle katkaistuilla nelikulmaisilla kartion mallisilla betonirakenteilla. Rakenteita tehdään ratapenkan alla jopa 18 metrin syvyyteen. Rakenne toimii paalutetun lattian tavoin ja pysyy vakaana junien alla”, sanoo Honkala.

Kytömaa–Ainola-rataosuuden kustannuksista noin kolmasosa kuluu pohjanvahvistuksiin. Eli siihen osuuteen, mikä ei junamatkustajalle näy oikeastaan mitenkään. Paalulaatta on normaalisti kokonaisuudessaan noin 50 cm paksu. Sienilaatassa laatan paksuus taas on vain noin 25 cm ja vain paalujen päissä laatan paksuus on suurempi. 

”Tällaisella sienimäisellä rakenteella kyetään toteuttamaan vaatimusten mukainen pohjanvahvistusrakenne huomattavasti edullisemmilla kustannuksilla. Jo pelkästään betonin määrässä säästöä syntyy noin 300 litraa neliötä kohden. Paalulaattaa tulee rataosuudelle arviolta noin 60 000 neliötä, joten kustannusvaikutus on huomattava”, kertoo Honkala.

Paalulaattojen määrä on saatu hankkeella puolitettua muun muassa muiden pohjanvahvistusmenetelmien kuten stabilointien ja esikuormitusten avulla. Niissä kohdissa missä paalulaattaa joudutaan käyttämään, on minimoitu sekä raudan että betonin käyttöä ilman, että paalulaatan lujuusominaisuudet kärsivät. 

Helsinki–Riihimäki-hankkeessa luodaan edellytykset sujuvammalle liikenteelle Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella, pääradalla. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäisen rakentaminen on käynnissä vuosina 2016–2024 ja toisen vuosina 2021–2028. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.