Tilaisuuden avaussanoissaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner luonnehti Suomen tärkeää asemaa käytävänä manner-Euroopan ja arktisen alueen välissä. Tässä kokonaisuudessa Rail Baltica on Suomelle tärkeä liikenneväylä, jonka tulee täyttää eri asiakaskuntien hinta- ja tehokkuustarpeet saavuttaakseen kilpailukykyisen aseman. ITS-alan tehokas hyödyntäminen korostuu. Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelihanketta, josta maiden ministerit ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, ministeri Berner visioi vahvana mahdollisuutena, jonka mittakaava ja toteutusaikataulu ovat kuitenkin eri sarjassa tämänhetkisiin kehittämissuunnitelmiin nähden. Tärkeätä vision etenemiselle ovat maltillinen suunnittelu sekä poliittinen vaikuttaminen.
Myös kaupunginjohtaja Jussi Pajunen avauspuheenvuorossaan painotti Rail Baltican merkitystä Helsingin seudun kautta kulkevalle ulkomaankaupalle ja henkilöliikenteelle. Mikäli rahti- ja matkustajamäärät jatkavat kasvuaan samassa mittakaavassa kuin nykyisin, Helsinki ja Tallinna voivat saavuttaa jopa 4 miljoonan asukkaan suuruisen ’cross border’ kaksoiskaupungin aseman, mikä olisi EU:ssa merkittävän kokoinen rajatalouskeskittymä.
Pohjanmeri-Itämeri-ydinkäytävän Eurooppa-koordinaattori Catherine Trautmann esitteli avauspuheenvuorossaan EU:n liikennestrategian nykytilannetta ja liikennehankkeiden rahoitusmalleja. Pohjanmeri-Itämeri-käytävä kulkee Helsingistä Baltian 
maiden läpi Varsovaan, Berliiniin ja päättyy Saksan, Hollannin ja Belgian suuriin satamiin Pohjanmeren rannalla. Tätä linjausta voitaisiin Eurooppa-koordinaattori Trautmannin mukaan mahdollisesti tarkistaa liittämällä tulevaisuudessa Pohjanlahden ympäri kulkeva reitti (Helsinki-Oulu-HaparandaTornio-Umeå-Tukholma) ydinkäytävärakenteeseen. EU:n liikennestrategiassa korostuvat raja-alueiden tehostaminen sekä eurooppalaista lisäarvoa tuovat hankkeet – ja näitä on useita itäisen Itämeren alueella, erityisesti Rail Baltica –hanke. Yhdeksän ydinkäytäväsuunnitelmaa etenevät kuluvana keväänä toiseen työsuunnitelmavaiheeseen. Lisäksi tekeillä on Eurooppa-koordinaattoreiden laatimien strategiapapereiden (Issues Papers) valmistelu, jotka tullaan julkistamaan Rotterdamissa pidettävillä TEN-T-päivillä kesäkuussa 2016. Liikennehankkeiden rahoitus siirtyy yhä enemmän monipuolisten rahoitusratkaisujen varaan, kun jäsenmaille kohdistettavan suoran TEN-T-rahoituksen määrä vähenee. EU:n strategisen investointirahaston (EFSI) rooli liikennehankkeiden mahdollistajana tulee korostumaan samalla kun suora rahoitustuki vähenee.
Pitkäaikainen pääministeri Paavo Lipponen alleviivasi puheenvuorossaan arktisen alueen roolia EU:n talouselämän ja 
liikenneverkoston kasvumahdollisuutena. Arktisen alueen valtavaan taloudelliseen potentiaaliin kuuluvat mm. öljy- ja kaivosteollisuus, elintarviketeollisuus ja matkailu. Globaaleissa liikennevirroissa arktinen alue toimii käytävänä EU:n yhteyksissä koillisväylään sekä Venäjän ja Aasian kuljetuksiin. Öljyn maailmanmarkkinahintojen lasku sekä ympäristöasiat ovat välillä vähentäneet kiinnostusta arktisen alueen kehittämiseen. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, kun EU:ssa on painetta uusille strategisille avauksille erityisesti tuotannon omavaraisuusasteen nostamiseksi ja globaalien liikenneyhteyksien parantamiseksi. Tulevaisuuden nousijoita ovat hyvien liikenne- ja viestintäyhteyksien varrella olevat kaupungit, jotka pystyvät tarjoamaan yhä harvinaisemmiksi käyviä arvoja: puhdasta luontoa, kasvutilaa sekä yhteiskunnan ja ilmaston vakautta.
