Liikenneviraston käsityksen mukaan Helsingin ratapihan toiminnallinen kehittäminen eli HELRA-hanke kannattaa toteuttaa nopeasti junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseksi. HELRA ei ole Pisararadan vaihtoehto, vaan se mahdollistaa nopeammin kolmen vuoden rakentamisen jälkeen junamäärien kasvun ja paremman liikenteen täsmällisyyden.
Helsingin ratapihan toiminnalliset puutteet ovat olleet tiedossa pitkään. Ratapiha on häiriöherkkä, ja junat joutuvat usein odottamaan, ennen kuin ne saadaan laituriin.
HELRA-hankkeen avulla ruuhkatuntien junamäärät voidaan nostaa nykyisestä 74:stä noin 90:een. Tällöin Helsingin ratapihalle mahtuvat kaikki ne junat, jotka nyt suunniteltu kaupunkiratojen lisärakentaminenkin mahdollistaa. HELRA-hankkeen investointikustannus on 60M€.
HELRA-muutoksella saadaan lisää välityskykyä ja häiriöt pienenevät. HELRAn liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu suppeasti hyöty-kustannuslaskelmassa (H/K) vain ratapihan sisällä, ei liikennejärjestelmän kannalta. Tässä arvioinnissa on arvioitu, että junat kulkevat hitaammin ratapihalla. Tämä ei kuitenkaan heijastu junien aikatauluihin. Käsitys hankkeen negatiivisuudesta on siten virheellinen. Käytössä ollut H/K laskentamalli ei sovellu yksittäisen alueen toiminnan laskemiseen.