null Esittelyssä 1.6.2020 käyttöön tulevia uusia liikennemerkkejä

Esittelyssä 1.6.2020 käyttöön tulevia uusia liikennemerkkejä

Julkaistu 14.05.2020

Suomen teillä voi alkaa näkyä uusia liikennemerkkejä 1.6.2020 lähtien, kun uusi tieliikennelaki astuu voimaan.

Laskentatavasta riippuen uusia merkkejä otetaan käyttöön noin 50 kappaletta. Täysin uusia ovat esimerkiksi pyöräkadun, latauspaikan ja ajokaistojen yhdistymisen merkit, jotka myös sisältävät uusia liikennesääntöjä.

 

Kuva: Pyöräkadun liikennemerkki. Pyöräkadulla autoilijan tulee sovittaa nopeutensa pyörien liikenteen mukaiseksi. Periaatteena on, että pyöräkadulla myös autot ajavat ajoradalla pyöräilijöiden tahtiin. Pyöräkatu on yleensä tavallinen jalkakäytävillä varustettu katu, jossa voi olla myös osoitettua pysäköintiä.

 

Kuva: Latauspaikka. Lisäkilvellä osoitetaan sähkökäyttöisen ajoneuvon lataukseen tarkoitettu paikka.

 

Kuva: Ajokaistojen yhdistyminen. Vetoketjuperiaatteessa kahden kaistan yhdistyessä molempia kaistoja ajetaan niiden loppuun ja siirrytään kaistojen yhtymäkohdassa jatkuvalle kaistalle vuoron perään. Merkkiä voi käyttää vain kahden kaistan yhdistyessä yhdeksi. Merkkiä tullaan käyttämään myös tilapäisissä liikennejärjestelyissä.

 

Pyöräilyyn monia uusia liikennemerkkejä

Tieliikennelain uudistuksessa on huomioitu liikenteen nykyiset ja tulevaisuuden tarpeet. Varsinkin pyöräilyyn liittyviä liikennemerkkejä on nyt tarjolla aikaisempaa enemmän. Tällaisia uusia merkkejä ovat esimerkiksi jo aikaisemmin mainitun pyöräkadun lisäksi pyöräkaistan merkki sekä väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa.

 

Kuva: Pyöräkaista. Pyöräkaista on polkupyörille varattu ajokaista. Pyöräkaistalle ei saa pysäyttää eikä pysäköidä.

 

Kuva: Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa. Merkillä voidaan osoittaa vain rakenteellisesti korotettu pyörätien jatke. Merkin käyttötilanteita olisivat esimerkiksi pyöräilyn pääreitti, jos sitä risteävää liikennettä ei voida osoittaa väistämisvelvolliseksi kärkikolmiolla risteyksen muiden järjestelyjen vuoksi. Merkkiä ei käytetä kärkikolmion tai STOP-merkin kanssa. Jos samassa paikassa on suojatie, käytetään molempia merkkejä.

 

Kuva: Myös pyöräilyn suunnistustaulu on uusi tuttavuus.

 

Uusi tieliikennelaki tuo myös uusia mahdollisuuksia. Uuden tieliikennelain myötä pyöräily molempiin suuntiin yksisuuntaisella tiellä on mahdollista sallia liikennemerkkien avulla.

 

Kuva: Uudet lisäkilvet kertovat, että yksisuuntaisuus ei koske näissä tapauksissa polkupyöriä. Järjestelyä tuetaan tiemerkinnöillä.

 

Osa uusista merkeistä voi jäädä harvinaisiksi

Vaikka uudessa tieliikennelaissa käyttöön tulee varsin laaja kattaus uusia merkkejä, ei niistä osaa tulla todennäköisesti näkemään Suomen teillä laajassa mittakaavassa. Esimerkiksi niin sanottua nastarengaskiellon merkkiä ei tulla käyttämään maanteillä ollenkaan. Myös vähimmäisnopeus saa oman merkkinsä, mutta vielä ei ole päätöksiä, minne kyseinen merkki voisi tulla.

 

Kuva: Nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty.

 

Kuva: Vähimmäisnopeus. Merkillä osoitetulla tiellä ei saa ajaa mainittua nopeutta hiljempaa, jos liikennetilanne ei sitä edellytä.

 

Onko tämä merkki nyt kokonaan uusi?

Erilaisista laskentatavoista johtuen uusien liikennemerkkien tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa. Useilla merkeillä on keskenään erilaisia alaversioita - puhutaanko silloin yhdestä vai useammasta merkistä? Ovatko sellaiset merkit uusia, joita on aikaisemmin kutsuttu muiksi liikenteenohjauslaitteiksi, mutta ne saavat nyt liikennemerkki-statuksen? Näihin lukeutuu esimerkiksi automaattisen liikennevalvonnan merkki.

Edellä mainittuja tapauksia voi tulkita yhtä hyvin joko uusiksi merkeiksi, isoiksi muutoksiksi tai pieniksi muutoksiksi.

 

Kuva: Kauriseläimiä. Kyseinen merkki on A20-eläimiä merkin alaversio. Muut alaversiot varoittavat hirvistä ja poroista.

 

Kuva: Automaattinen liikennevalvonta. Automaattisesta liikennevalvonnasta kertova merkki sai nyt liikennemerkin statuksen ja väri vaihtui samalla keltaisesta siniseksi.

 

Kuva: Erkanemismerkki. Merkillä osoitetaan moottori- ja moottoriliikennetieltä erkanevan rampin alkamiskohta tai muu vastaava eritasoliittymän erkanemiskohta. Merkki on varmasti kaikille autoilijoille tuttu, mutta vasta nyt se sai liikennemerkin statuksen.

 

Minne uudet merkit ilmestyvät ensimmäisenä?

Uusien liikennemerkkien siirtymäaika on pääosin 10 vuotta. Tämä tarkoittaa, että liikenteessä tulee näkymään useiden vuosien ajan sekä uusia että vanhanmallisia liikennemerkkejä.

Periaatteena on, että merkkejä vaihdetaan uusiin sitä mukaa, kun ne tulevat elinkaarensa päähän tai liikennejärjestelyt niitä edellyttävät.

Joitakin poikkeuksiakin on. Lain siirtymäsäännön mukaan seuraavat merkit on vaihdettava uusiin lain tullessa voimaan:

Kuva: Jalankulun, pyörällä ajamisen ja mopolla ajamisen kieltävä merkki sekä pyöräilyn ja mopoilun kieltävä merkki.

Kuva: Jalankulun, pyörällä ajamisen ja mopolla ajamisen kieltävä merkki sekä pyöräilyn ja mopoilun kieltävä merkki.

Kyseiset merkit tulevat nopeutetulla aikataululla liikenteeseen, sillä aikaisemmin pyöräilyn kieltävät merkit koskivat myös mopoja. Nyt näissä mopoilun kieltävissä merkeissä on mukana myös mopon kuva.

Miten suomalaiset tottuvat uusiin merkkeihin?

Kokonaan uusien liikennemerkkien lisäksi monia vanhoja liikennemerkkejä on päivitetty hieman uudessa tieliikennelaissa. Väyläviraston asiantuntijat uskovat, että uudistuksista huolimatta valtaosa ymmärtää uusien merkkien sanoman intuitiivisesti.

"Uskon, että ihmisillä ei mene sormi suuhun, vaikka eteen tulisi uusi liikennemerkki. Toki tietojen päivittäminen ja vanhojen merkkien osalta tiedon palauttaminen mieleen kannattaa aina", sanoo tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Väylävirastosta.

Kuvat liikennemerkeistä selitteineen löytyvät Väyläviraston verkkosivuilta: https://vayla.fi/tieverkko/liikennemerkit/merkit2020

Tutustu myös usein kysyttyihin kysymyksiin: https://vayla.fi/tieverkko/liikennemerkit/merkit2020/usein-kysyttya

Lisätietoa

Asiantuntija, tieliikenteen ohjaus Jukka Hopeavuori,
etunimi.sukunimi(at)vayla.fi

Asiantuntija, tieliikenteen ohjaus Tuomas Österman,
etunimi.sukunimi(at)vayla.fi

Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.