Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on tärkeää sekä ympäristönsuojelun että meriliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi. Uuden ENSI-järjestelmän (Enhanced Navigation Support Information) ansiosta aluksien reittisuunnitelmat ovat meriliikenteenohjauksen käytössä, ja alukset saavat tietoa sähköisessä muodossa. Näin meriliikenteen turvallisuus paranee ja riskit öljyonnettomuuksien sattumiseen pienenevät.
Suomenlahdella käy vuosittain yli 40 000 alusta, joista öljytankkereita on yli 7 000. Kasvavat liikennemäärät ja lisääntyneet öljykuljetukset ovat lisänneet huomattavasti vakavan öljyonnettomuuden riskiä. Merenkulun haasteina ovat myös Helsingin ja Tallinnan välinen risteävä liikenne, karikkoisuus ja talvien jääolosuhteet.
Liikenneviraston meriliikennekeskuksissa ylläpidetään kattavaa tilannekuvaa kaikesta Suomen alueella kulkevasta kauppa-alusliikenteestä. Alusliikenneohjaajat seuraavat liikennettä ja tarjoavat aluksille tiedonanto-, liikenteenjärjestely- ja navigointiapupalveluja. Alusten kulkuun pyritään puuttumaan hyvissä ajoin ja ennakoimaan kehittyviä tilanteita jo ennen kuin ne muuttuvat vaaratilanteiksi. ENSI-palvelu auttaa tässä, sillä sen avulla alusliikenneohjaajat voivat nähdä ja tarkistaa alusten tarkat reittisuunnitelmat. Alukset puolestaan saavat palvelun kautta tarvitsemaansa navigointi-informaatiota. Nykyisin sama tieto tarjotaan aluksille pääasiassa VHF-radion välityksellä. ENSI-palvelun avulla tieto on helposti saatavissa helppokäyttöisessä muodossa. Näin meriliikenteen turvallisuus paranee ja suuren öljyonnettomuuden riskit pienenevät merkittävästi.
Miten ENSI-palvelu toimii?
Ennen lähtöään satamasta alus kirjautuu ENSI-palveluun ja lähettää sähköisen reittisuunnitelmansa järjestelmään, joka tarkastaa reitin ja lähettää alukselle tiedon tarkastuksen tuloksista. Se sisältää tarvittaessa huomautuksen reitin kohdasta, johon liittyy riski. Navigointivastuu säilyy kapteenilla. Alus saa ENSI-palvelusta myös ajantasaista ja reittikohtaista tietoa esimerkiksi säästä, jäästä, jäänmurtajien suosittelemista reittipisteistä ja merivaroituksista.
Meriliikennekeskusten alusliikenneohjaajat näkevät alusten lähettämän reittisuunnitelman osana reaaliaikaista tilannekuvaa. Liikenteenohjausjärjestelmä valvoo sen toteutumista ja ilmoittaa alusliikenneohjaajalle, mikäli laiva poikkeaa suunnitellulta reitiltään. Alusliikenneohjaaja puuttuu tarvittaessa alusten reittimuutoksiin liikennetilanteiden mukaisesti.
ENSI-palvelu otetaan käyttöön vuoden 2013 aikana Suomenlahdella liikennöivillä öljytankkereilla. Se on laajennettavissa tästä koko merenkulkuun. Liikennevirastolla on suunnitelmissa edistää palvelun käyttöönottoa myös muilla kauppa-aluksilla ja matkustajaliikenteessä, jotta sen potentiaali saataisiin hyödynnettyä kokonaan.
Mitä hyötyä ENSI-palvelusta on?
Edellytykset ennakoivalle alusliikenteen ohjaukselle paranevat, kun alusten yksityiskohtaiset reittisuunnitelmat ovat meriliikenteenohjauksen käytössä. ENSI-palvelun ansiosta tiedonkulku paranee ja väärinkäsitysten mahdollisuudet laivojen ja alusliikenteenohjaajien välillä vähenevät. Alusten saama reittikohtainen tieto edesauttaa niiden turvallista navigointia. Työ komentosillalla helpottuu, kun reittiin sidottu navigointi-informaatio on saatavissa yhden kanavan kautta eikä aikaa kulu tiedon etsimiseen ja suodattamiseen.
ENSI-palvelua kehitetään yhteistyössä
ENSI-palvelun ovat suunnitelleet John Nurmisen Säätiö ja Liikennevirasto yhteistyössä. Järjestelmän toteutuksesta, ylläpidosta ja jatkokehityksestä vastaa Liikennevirasto. John Nurmisen Säätiön rooli hankkeessa on yhteistyön koordinointi. Lisäksi säätiö huolehtii palvelun käyttöönotosta Suomenlahdella liikennöivillä öljytankkereilla tukemalla ja ohjeistamalla aluksien miehistöjä sekä toimittamalla päätelaitteita.
Nelivuotista hanketta tehdään yhteistyössä merenkulun avaintoimijoiden kanssa. Tärkeimmät kumppanit ovat Ilmatieteen laitos, Neste Oil ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Yhteistyötä tehdään myös esimerkiksi laivoille navigointitietoja tuottavien tahojen, laitevalmistajien ja tutkimuslaitosten kanssa. Hankkeen yhteistyökumppanit rahoittavat osallistumisensa itse. Liikenneviraston budjetti on noin 400 000 euroa ja John Nurmisen Säätiön noin 600 000 euroa.