Hyppää sisältöön

E18 Turun kehätie: Liito-oravat eivät häiriinny tien rakentamisesta, kunhan pesäpuu, riittävän laaja metsikkö ja kulkuyhteydet muualle säilyvät

Julkaistu 14.9.2021 8.16

 

Turun kehätien (E18, kantatie 40) nelikaistaiseksi rakennettavan Kauselan ja Kirismäen välisen tiejakson varrelta löytyy useita liito-oravan elinalueita. Tien leventäminen on vaatinut puuston poistamista tiejakson itäpäästä sekä rakennettavien liittymien ja rinnakkaisteiden maastokäytävistä. Liito-oravat viihtyvät yleensä koko elämänsä samalla alueella, joten kadonnutta puustoa on korvattu muun muassa uusin puustoistutuksin ja liito-oravalle sopivin pöntöin.

Liito-oravan tien ylitystä ja muuta liikkumista helpotetaan vanhoista sähkötolpista tehtyjen hyppypuiden avulla, jotta metsiköiden välinen avoin alue ei jää liian suureksi. Tien reunoille sijoitettujen hyppytolppien ympärille istutetaan liito-oraville tyypillisiä ravintopuita ja hyppypuita. Valittujen puulajien on tarkoitus jatkaa liito-oravan elinympäristöä mahdollisimman luontaisesti. Hyppytolppia asennetaan ylityspaikkaan neljän metrin välein.

Tie, liito-oravan tolppia

Kierrätetyistä sähkötolpista tehtyjä liito-oravien hyppypuita Alisippaan kohdalla syyskuussa 2019.

– Väylähankkeissa huomioidaan aina myös luonnon monimuotoisuus rakennettavan alueen läheisyydessä. Turun kehätien ympäristössä halutaan varmistaa rakennustöiden aikaisella liito-orava-alueiden maastoon rajaamisen sekä hyppypuiden ja pesintäpönttöjen avulla, että paikkauskolliset liito-oravat pystyvät elämään alueella jatkossakin. On myös tärkeää seurata, mikä vaikutus rakentamisella ja sen haittoja lieventävillä toimilla on liito-oravakantaan, jotta voimme soveltaa oppeja tulevissakin hankkeissa, kertoo projekti-insinööri Mervi Kulha Väylävirastolta.

Liito-oravat Turun kehätien parannettavan tiejakson vaikutusalueella

Nyt parannettavan Kauselan ja Kirismäen välisen tiejakson vaikutusalueen liito-oravien esiintymisen seurantaa on tehty vuodesta 2010 lähtien paikallisen ELY-keskuksen ja Liedon kunnan toimesta. Rakennushankkeen aikaista liito-oravien esiintymisen seurantaa on puolestaan toteutettu joka kevät kehätien rakentamisajan koko 9 km mittaiselta tiejaksolta Kauselasta Kirimäkeen.

Liito-oravan tolppia, peltoa, tie

Hyppypuita Kauselassa tammikuussa 2020.

Uusimman huhtikuussa 2021 tehdyn seurannan tavoitteena oli selvittää asuvatko liito-oravat edelleen samoilla alueilla ja pesäpaikoilla kuin rakentamisen alkaessa. Samalla tutkittiin ovatko liito-oravat asettuneet alueelle tuotuihin pönttöihin tai vallanneet muita uusia elinpaikoiksi soveltuvia alueita. Väyläviraston teettämä rakennustyön aikainen seuranta tehtiin etsimällä liito-oravan papanoita lajin ruokailuun tai pesäpaikoiksi sopivien puiden tyviltä.

Uusin seuranta paljastaa, että liito-oravan jätöksiä löytyi tien eteläpuolelta kaikilta selvityksen kohdealueilta. Edellisvuotiset pesäpaikat olivat liito-oravan käytössä lukuun ottamatta Kannitun ja Kivimäen aluetta. Eteläisen Kuokkamaan alueen kahdeksasta uudesta pöntöstä kuusi oli jätösten perusteella ollut liito-oravan käytössä, joten hankkeen aikana paikalle asennetut pöntöt ovat korvanneet tien pohjoispuolelta hävinneen pesäpuun.

–  Tiealueen leventämisen vaikutuksia liito-oravien liikkumiseen on hankala arvioida, koska tien pohjoispuoli ei ole aikaisemman seurantatiedon mukaan liito-oravien säännöllisessä käytössä. Hankkeella ei ole myöskään tiedossa, onko tien ylitykseen tarkoitettuja hyppypuita käytetty, sanoo Mervi Kulha.

Työmaa-alueen aitaaminen liito-oravaesiintymien kohdalla on pitänyt liito-oravien elinalueet rakennustoimilta turvassa.

–  Tiejaksolla toteutetut seurantatulokset vahvistavat aiemman havainnon, jonka mukaan liito-oravat eivät taida häiriintyä tien rakentamisesta, kunhan pesäpuu, riittävän laaja metsikkö ja kulkuyhteydet muualle säilyvät. Lähimmät liito-oravan käyttämät pöntöt ja luonnonkolot ovat vain muutaman metrin päässä työmaa-alueen reunasta, toteaa liikenteen ympäristöasiantuntija Niina Anttila, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta Liikenne -vastuualueelta.

Liito-orava hyppää tolppien välillä, piirrokuva

Tavallisesti liito-orava ponnistaa liitoon vaakasuoralta oksalta. Sen liito suuntautuu alaviistoon. Liito-oravan häntä toimii liitoa ohjaavana peräsimenä. Lähestyessään kohdepuuta koukkaa liito-orava ylöspäin samalla vauhtia jarruttaen ja puunrungolle pystyasentoon laskeutuen. Liidon aikana liito-orava pystyy muuttamaan suuntaansa jopa 90 astetta.

Lähde:

Ympäristösuunnittelu Enviro (E. Lammi): E18 Turun kehätie Kausela Kirismäki, Liito-oravaseuranta elokuu 2021

Lisätietoja:

Projekti-insinööri Mervi Kulha, Väylävirasto p. 0295 34 3393, [email protected]

Liikenteen ympäristöasiantuntija Niina Anttila, Varsinais-Suomen ELY, p. 0295 022 781, [email protected]

Seuraa hanketta:

Verkkosivuiltamme http://www.vayla.fi/turunkehatie
Facebookissa http://www.facebook.com/E18Turunkehatie/

Turun kehätie on osa E18-tietä, joka on yksi eteläisen Suomen keskeisistä liikenneväylistä. Rakennushankkeessa Kauselan ja Kirismäen välinen osuus kehätietä rakennetaan nelikaistaiseksi. Samalla parannetaan myös valtatietä 10 Kauselan eritasoliittymän ja Kaarinantien välisellä osuudella. Väylävirasto toteuttaa hankkeen yhteistyössä Liedon kunnan ja Kaarinan kaupungin kanssa. Hanke parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä tukee alueen elinkeinoelämää ja maankäytön suunnittelua. Työt käynnistyivät maaliskuussa 2019 ja ne valmistuvat vuonna 2023.


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta